Online communities: key issues and research methodologies
(chair: Paola Peretti, Northwestern University)
Communicating EU-regulated matters in the blogosphere. A case study of the Danish Patent and Trademark Office's blogging practices
Annette Agerdal-Hjermind, Chiara Valentini
Otsikon mukaisesti tutkittu blogia viestintäkanavana (puhuja käytti termiä viestintästrategiana), kun viestitään tarkoin säädellyistä asioista. Bloggausta käytetään mm. parantamaan markkina statusta, tuomaan henkilökohtaisuutta asiakaspalveluun ja viestintään. Organisaadioiden blogit voidaan jakaa tarkoituksen, käytön ja kohdeyleisön mukaan.
Tarkoituksen mukaan:
- työntekijöiden pitämä blog
- ryhmäblogit
- executive blogit
- promootioblogit
- uutiskirjeblogit
Käytön mukaan:
- päiväkirjablogit
- uutiskirjeblogit
- dialogi blogit
- tukiryhmäblogit
Kohderyhmän mukaan:
- yleiset blogit
- asikasblogit
- työntekijäblogit
Tutkittiin onko tietyillä valtion toimijoilla virallista politiikkaa ja strategiaa viralliselle bogille. (ja tässä vaiheessa putosin, koska jouduin vaihtamaan paikkaa, sali on aivan täynnä...)
Case study: Tanskan patentti ja rekisteritoimisto
Osa toiminnasta on tarkkaan säädeltyä valvontaa ja osa asiantuntijapalveluiden myyntiä.
Työntekijät kirjoittavat blogia. Blogikirjoituksissa heidän henkilökohtaiset mielipiteensä ja he ovat itse vastuussa sisällöstä. Blogi on sekä päivkirja, uutiskirje, rukiryhmä ja promootio blogi, mutta sitä käytetään myös epävirallisesti ja siellä on hauskoja juttuja/kisoja sekä nice-to-know juttuja, ei pelkässtään need-to-know. Blogin avulla voidaan vaikuttaa ja ajaa asioita. Siihen voidaan viitata myös muissa medioissa.
Exploring a (fairly) new instrument for corporate communication in the social web: Online Brand Communities
Clarissa Schöller
Tutkittu online brändi yhteisöjä, jotka ovat hyvin erityisiä - eivät käyttäjien näkökulmasta vaan siinä suhteessa, miten yritykset saavat aikaan brändilleen online yhteisön. Ensin tutkija selitti omat määreensä brändille ja yhteisölle ja sen jälkeen esitti esimerkkinä Ikean Saksassa toimivan online yhteisön. Brändiyhteisö ei ole pelkästään suhde pelkästään brändin ja kuluttujan välillä, vaan brändin ja sen kuluttajien sekä brändin eri kuluttajien välillä. Lisäksi yhteisössä on usein myös brändin ihailijoita, yhtiön osakkaita yms. sidosryhmiä.
Tutkimuksessa selvisi että vain muutamalla on selkeästi määritellyt tavoitteet brändiyhteisölle, mutta lähes kaikilla on joitakin tavoitteita. Tärkeimäpänä voittojen/myynnin lisääminen, mutta korkealle nousi myös luottamuksen kasvattaminen. Kohderyhmänä ennen kaikkea asiakkaat ja potentiaaliset asiakkaat. Lisäksi fanit, lehdistö, potentiaaliset työntekijät ja kolleegat. Suurin osa yhteisöistä vastaavista työskenteli markkinoinnissa, mutta heistä kaikki eivät saa tälle tukea yrityksen johdolta. Tutkimuksen perusteella jako neljään:
- Fan Community
- Service Community (vain olemassa oleville asiakkaille)
- Multi Purpose Community (näihin kuuluvat olivat ainoita, joiden tavoitteena oli myös mielipidejohtaminen omilla aloillaan)
- Special Intererst Community
'United in Diversity'? Introducing a research model to analyze the relationsof national and transnational public diplomacy in the European Union
Alice Srugies
Käynnissä oleva tutkimus. Puhuja siis esittelee mallia, jolla tutkitaan julkista diplomatiaa (mikä ihan käännöskukkanen) EU:n jäsenmaissa. Eli miten maita markkinoidaan ja miten niistä ja niiden tavoitteista, toimistaja käytännöistä viestitään. Tutkimuksessa on huomattu, että on olemass kuilu EU:n toimien ja niiden näkyvyyden välillä. Puhuja puhuu laajasti siitä miten tutkimus mallia on kehitetty. (Menee tosi akateemiseksi ja puhuja taitaa olla britti, joka käyttää sellaista sanastoa, että minäkin alan pudota kärryiltä...)
Dialog principles on Investor Relations Websites
Christian Schumacher, Sascha Himmelreich
Tässä on tutkittu yritysten ja sijoittajien välisiä suhteita. Nettiä ei ole vielä (ainakaan Saksassa) hyödynetty kovinkaan paljon sijoittajaviestännässä. Teoriapohjana on käytetty kent/Taylorin 5 dialogin periaatetta:
- uselfulness of information
- ease of interface
- generation of return visits
- dialogic loop
- conservation of visitors (tätä ei ole kuitenkaan käytetty tutkimuksessa, koska tässä puhutaan pop-upeista, joita ei ole haluttu ottaa mukaan)
Tutkittu 130 saksalaista yritystä ja niiden sijoittajille suunnattuja nettisivuja. Yrityksen on jaettu edellisen jaon mukaisiin ryhmiin sen mukaan miten netissä on toteutettu sijoittajaviestintä. Tuloksena se, että kaikilla on verkossa pakolliste tiedot, mutta muuten tiedoissa on todella paljon eroa ja tietyssä pörssissä listatut yritykset ovat selvästi panostaneet enemmän viestintään (verkossa podcasteja sijoittajakonferensseista yms.) Koska en itse ymmärrä näistä pörssiasioista mitään, menee vähän ohi noi pörssilyhenteet.
Huonoiten on hoidettu palautemahdollisuus ja sosiaalisen median linkit eli siellä olisi eniten mahdollisuuksia ja parannettavaa.
Transparency and the Problems of Representation in Verbal, Visual and Numerical Regimes
Lars Thoger Christensen, George Cheney