Ryhmä 2: Linnea S., Johanna L., Katja M., Jane K., Aino S. & Iisa S.
Ryhmän tekstejä voi työstää
• kirjoittaen suoraan tälle sivulle (muokataksesi klikkaa ylhäältä oikealta Edit > Tee muutokset > klikkaa Save)
• pitämällä tekstiänne jossain muualla verkossa ja lisäämällä tänne linkin (editointitilassa näkyvien linkityskuvakkeiden avulla) materiaaliin, esim.
◦ http://fi.wikipedia.org/wiki/Google_Docs
◦ http://fi.wikipedia.org/wiki/Blogi
◦ http://piratepad.net/front-page/
• pitämällä materiaalianne tiedostoina Dropboxsissa & liittämällä tänne linkin, vrt. http://fi.wikipedia.org/wiki/Dropbox
• päivittämällä tälle sivulle lisäämiäsi liitetiedostoja (tee tällöin myös linkitys tiedostoon)
• Tärkeintä on, että tekstinne/ ryhmänne palauttamat materiaalit löytyvät tätä kautta helposti & ilman lukijan kirjautumisia erillisiin palveluihin! Ryhmä sopii oman työskentelynsä organisoinnin kontaktiopetuskertojen välissä.
Kollektiiviset muistiinpanot
Mitä viestintä on?
- sanomien siirtämistä A:sta B:hen
- viestien välityksellä tapahtuvaa sosiaalista vuorovaikutusta
- inhimillistä symbolien käsittelyä merkitysten synnyttämiseksi toisissa ihmisissä
- yhteisyyden ylläpitämistä
- viestintä on välttämätöntä kaikella informaatiolle
- viestinnän tutkimuksessa käytetään usein yhteiskunta- ja käyttäytymistieteiden käsitteitä, teorioita ja menetelmiä
- 1977 löydetty jo 160 erilaista määritelmää viestinnälle
- Kuneliuksen mukaan selvää vastausta ei ole olemassa...
- viestintä ei ole suoraviivainen prosessi vaan ennakoimatonta, jopa kaoottista
- viestintää on määritelty ja tutkittu eri näkökulmista, mm.
- mekanistinen näkemys
- psykologinen näkemys
- yhteisöllinen näkemys
- kriittinen näkemys
Sanaton eli nonberbaali viestintä
- yhteydessä kielen alkeismuotoihin
- osa perustuu synnynnäisiin ominaisuuksiin (itku, hymy,...)
- usein tiedostamatonta, ilmaisevuus tällöin suuri
- arvioidaan usein välittömästi (intuitiivinen tajuaminen)
- ymmärtäminen yhteydessä vastaanottajan tuntemaan empatiaan
- oppiminen muovaa (kulttuurierot) yksilöiden väliset erot
- esim. ilmeet, eleet, tilankäyttö, pukeutuminen, koristelu, esineiden valinta ja käyttö
Viestinnän käsitteitä ja malleja
- aikamme yleiskäsitys, kaikki olemme tuottajia, jakajia ja vastaanottajia
- viestien välityksellä tapahtuva sosiaalinen vuorovaikutus (J. Fiske, 1992), tarvitaan väh. kaksi osapuolta
- eri näkökulmat: mekanistinen, psykologinen, yhteisöllinen ja kriittinen näkemys
Viestintä siirtona: prosessuaalinen lähestymistapa
- tekninen, välineellinen, tehokkuus, tarkkuus, keskeistä viestintäakti
- sanomien, ei merkitysten, siirtäminen
- tarkastellaan, miten viestit koodataan ja miten käytetään kanavia
- painopiste sanomien lähettäjässä ja hänen tavoitteissaan (esim. markkinointi, mainonta)
- puhutaan nimenomaan sanomien (ei ajatusten ja merkitysten) siirtämisestä
- kritiikki lähettäjäkeskeisyydestä
Viestintä yhteisyytenä: semioottinen lähestymistapa
- merkitysten vaihtamista ja tulkintaa, keskeisintä viestinnän tuottaminen, kysymykset kulttuurisia, esim.
- 1. mikä rooli teksteillä jossakin tietyssä kulttuurissa?
- 2. mikä on teksteien merkitys?
- 3. miten merkityksenanto tapahtuu?
- kysymykset liittyvät teksteihin ja ovat kulttuurisia
- miten B tulkitsee A:n viestin sanoman
- merkityksen syntymiseen vaikuttaa kieli, kulttuuri, asenteet, ympäristö, menneisyys jne.
- merkitykset syntyvät lähettäjän ja vastaanottajan vuorovaikutuksessa
- tulkinta ei sama kuin tarkoitus
- viestintä mahdotonta ilman yhteistä kieltä ja kulttuuria
Viestinnän metamalli (Craig)
- Craig pyrki yhdistämään viestinnän tutkimuksen laajan kentän
- kartoitti eri mallien, teorioiden ja koulukuntien yhteneväisyyksiä ja eroja
- Seitsemän viestinnän perinnettä:
- retorinen: viestintä käytännöllinen keskustelun taito
- semioottinen: merkkien välittämistä ja tulkintaa
- fenomenologinen: kokemus siitä, että olemme dialogissa toistemme kanssa
- kyberneettinen: viestintä on tiedon virtausta
- sosio-psykologinen: yksilöiden välistä vuorovaikutusta
- sosio-kulttuurinen: sosiaalisen järjestyksen tuottamista ja uudelleen järjestämistä
- kriittinen: prosessi, kaikki oletuksen voidaan haastaa milloin vain
Viestintämallit
- metaforia; tapahtuma, ilmiö tai muu asia voidaan nähdä ja esittää suhteessa toisiin
- yksinkertaistavat ja selkeyttävät monitahoisia ilmiöitä ja niiden välisiä suhteita
- mallien avulla voimme asettaa kysymyksiä ja etsiä niihin vastauksia
- parhaimmillaan auttaa näkemään asian monesta eri näkökulmasta
- heikkouksia: voi johtaa liialliseen yksinkertaisuuteen, mallin ja todellisuuden välinen suhde voi vääristyä (malli "korvaa" todellisen toiminnan), mallintaminen saatetaan lopettaa liian aikaisin, jolloin mallia ei ole viety loppuun, mutta silti sitä käytetään jo tutkimuksen pohjana
- Klassinen viestintämalli
- Aristoteles (384-322 eaa.) tutki retoriikkaa ja halusi palauttaa julkisen puhumisen maineen
- retoriikka = kyky havaita kunkin asian yhteydessä vakuuttava
- puhujakeskeinen viestintämalli on nelivaiheinen
- Shannon & Weaver (1949)
- Jakobson (1960)
- Barnlund (1970)
Viestinnän Metamalli
Vallalla 8 (7) perinnettä
- Retorinen - Viestintä käytännöllinen keskustelun taito
- Semioottinen -Viestintä on merkkien välittämistä ja tulkintaa
- Fenomenologinen - Viestintä on kokemus siitä että olemme dialogissa
- Kyberneettinen - Viestintä on tiedon virtausta
- Sosio-psykologinen - Yksilöiden välistä vuorovaikutusta
- Sosio-kulttuurinen- Viestintä on sosiaalisen järjestyksen tuottamista ja sen uudelleen järjestämistä
- Kriittinen - Prosessi jonka suhteen kaikki oletukset voidaan haastaa
Yksilö ja yhteiskunta
- Tarkastelunäkökulmia viestintään:
- historia - nykyisyys - tulevaisuus
- talous, tuotanto, kulutus
- teknologia
- funktiot, tehtävät, vaikutukset
- valta, suhteet
- merkitykset, tulkinnat
- Lyhyt katsaus historiaan
- viestintä avainasemassa, taloudellisessa, poliittisessa ja kulttuurisessa murroksessa osana vallankäyttöä
- assosiatiivisuuden kasvu
- aika ja paikka: reaaliaikaisuus
- kuvitteelliset yhteisöt: tiivistymistä ja hajautumista (esim. globaalisuus)
- Valtasuhdetta selvittäessä:
- kenellä on valtaa (subjekti)
- kuka on vallan kohde (objekti)
- mikä on vallan perustana (keinot)
- kuinka suurta on valta (määrä)
- kuinka laajaa on valta (käyttöalue)
- Viestinnän vaikutukset ja tehtävät
- keneen tai mihin vaikutus kohdistuu?
- vaikutus=muutos
- millä aikavälillä vaikutus tapahtuu/vaikutusta tarkastellaan?
