Viestinnän perusteet KD00A90_2001 Ryhmä 4

1. Luento 5.11. tuntimuistiinpanot:

Googlaa "Robert Craig".

Katso video: Social Media is changing the way we communicate globally

7 viestinnän perinnettä:

1. Retorinen - Viestintä on käytännöllinen keskustelun taito
2. Semioottinen - Viestintä on merkkien välittämistä ja tulkintaa
3. Fenomenologinen - Kokemus siitä, että olemme dialogissa toistemme kanssa
4. Kyberneettinen - Viestintä on tiedon virtausta (90-luvun trendisana internetin yleistymisen vuoksi)
5. Sosio-psykologinen - Yksilöiden välistä vuorovaikutusta
6. Sosio-kulttuurinen - Sosiaalisen järjestyksen tuottamista ja sen jatkuvaa uudelleen järjestämistä
7. Kriittinen - Viestintä on prosessi, oletukset ovat haastettavissa

19.11. Teema 2, ryhmätyönä luennolla tehtävän presentaation aiheen tiivistelmä:

Flash mob

Odottamaton, tarkoitukseton teko.

Tapahtuma, jossa ryhmä ihmisiä suorittaa samanaikaisesti tietyssä paikassa ennalta sovittua lyhytaikaista toimintoa. Ryhmällä on yleensä yksi tai useampi toimeenpanija, joka jakaa useimmiten sosiaalisessa mediassa tiedon tulevasta tapahtumasta ja kerää ennestään toisille tuntemattomia yksilöitä osallistumaan. Odottamattomalla ja päällisin puolin tarkoituksettomalta vaikuttavalla toiminnalla on tarkoitus yllättää, hämmentää ja kiinnittää huomiota. Ryhman suuri koko luo turvallisuudentunteen osallistujille, jotka voivat toimia toisin kuin yksilöinä.

Flash rob

Flash mobin kaltaisen toiminnan hyväksikäyttäminen materiaalisen edun haltuunotossa. Toiminnalla on siis selkeä päämäärä, erona flash mobiin. Flash rob suunnitellaan etukäteen yhden tai useamman henkilön toimesta, ja tapahtumaan osallistujat eivät välttämättä tunne toisiaan etukäteen. Suuri joukko varkaita luo tunteen uhasta, jolloin henkilöstö tai sivulliset eivät pidä mielekkäänä ryhtyä vastarintaan. Ryhmän koko mahdollistaa nopean toiminnan ja paikalta poistumisen ennen viranomaisten tuloa.

3. Luento 19.11. tuntimuistiinpanot:

Ensi luennolle tulee Aalto-yliopiston vieraileva opettaja pitämään iltapäivän osuuden. Seuraava luento ei ole viikon päästä 26.11., vaan on siirretty pidettäväksi 10.12.

Yksilö ja yhteiskunta

Sisällöt, otsikot aiheille mitä tällä luennolla käsitellään:

1. Tarkastelunäkökulmia viestintään
2. Lyhyt katsaus historiaan
3. Vaikutuksia
4. Tapausesimerkkejä
5. Viestinnän vaikutukset ja tehtävät
6. Monikanavaisuus (ei käsitellä tänään, siirretty Eeva Meltiolle ensi luennolle)

1. Tarkastelunäkökulmia viestintään, esim.

• Historia - nykyisyys - tulevaisuus
• Talous, tuotanto, kulutus (tästä tulee ensi luennon isompi teema)
• Teknologia: mainittu VHS, nauha-aika
• Funktiot l. tehtävät, vaikutukset - viestinnän tehtävä ylläpitää yhteiskunnan järjestystä ja valtaa
• Valta, suhteet (valittu tärkeäksi aiheeksi käsitellä tällä kurssilla)
• Merkitykset, tulkinnat: semioottinen näkökulma. Minkälaisia tulkintoja maailmasta viestintä edesauttaa?

Mitä enemmän joukkoviestintä on kehittynyt, sitä hallitsemattomampi siitä on tullut. Historiassa on rajoitettu sitä kuka puhuu, viestintä liittynyt hallintaan. Kirjapainotaidon keksiminen oli tärkeä muutos tähän, sillä sitä ennen lukutaito oli vain pienen eliitin (esim. papiston) hallussa. Nykyään yhä useammalla on yhä nopeampi mahdollisuus viestiä, eikä nykyaikana meidän yhteiskunnassamme ole viestinnällistä monokulttuuria. (Ida: esim. kehitysmaissa yms. erilaisissa kulttuureissa asia on toisin. Ks. Kiina ja luennolla ryhmä 1:n esittämä 50 cent army)

Nykyään on mahdollisuus viestiä yksilöinä, alamaisen jäseninä (Ida:? epäselvä ilmaus? mitä se sanoi). Kaikki tämä lisää viestinnän hallitsemattomuutta. Ei ole selvästi rajattuja massoja jotka kukin seuraisivat jotain tiettyä viestintävälinettä. (Ida: Tarkoittaa sitä, ettei tiettyä haluttua massaa voida saavuttaa valitsemalla jotain tiettyä viestintävälinettä. Youtuben katselijat saavutetaan tietty käyttämällä Youtubea, siinä mielessä tietyn massan voi saavuttaa, mutta tässä haettiin sitä ettei esim. jokaikistä Helsinkiläisiä kissanomistajia voi mitenkään saavuttaa vain valitsemalla jokin tietty oikea kanava.)

2. Lyhyt katsaus historiaan

Viestintä on avainasemassa taloudellisessa, poliittisessa ja kulttuurisessa murroksessa osana vallankäyttöä: Kuka hyötyy milloinkin siitä, että yhteiskunta hyötyy?

Assosiatiivisuuden aikaisempi kasvu, ja sen jatkuva kasvaminen: Ihmiskunnan historiassa on uskomaton määrä aikaisempaa viestintää, johon assosioida. Nykyaikana ympäristön voimakas kuvallistuminen ja symbolistuminen liittuu assosiivisuuteen. (Ida: Tämä tarkoittaa siis ilmeisesti sitä, että jos näemme karkeasti seinään piirretyn punaisen kuvan, se saattaa muistuttaa luolamaalauksesta sillä tiedämme sellaisia olleen, ja täten näköaistimus synnyttää tietynlaisia mielikuvia. Assosioimme siis asioita kun koemme jonkin muistuttavan jotain. Tuntematon mies jolla on mustat hammasharjaviikset saattaa synnyttää negatiivisen tunteen jos assosioimme hänet Adolf Hitleriin, mutta esimerkiksi vanhojen elokuvien ystävälle sama mies saattaa synnyttää positiivisen tunteen hänen muistuttaessaan Charlie Chaplinia.)

Aika ja paikka, reaaliaikaisuus: Viestintäaktit ennen kirjoitustaidon keksimistä olivat sidottuja aikaan ja paikkaan, tässä ja nyt. Tekstin avulla voidaan ylittää ajan ja paikan rajoja, sillä painotuotteet tarjosivat uudenlaisia levitysmahdollisuuksia (Ida: -ja säiliön tallettaa viesti, joka aikaisemmin olisi kadonnut fyysisestä maailmasta puhutun lauseen loputtua.)Marshall McLuhan kehitti ilmaisun Global Village, joka sisältää idean sähköisen viestinnän aiheuttamasta maailman kutistumisesta. Digitaalisesti on mahdollista viestiä lähes täysin irrallaan ajasta ja paikasta, vaikka silläkin on omat ongelmansa.

Kuvitteelliset yhteisöt, tiivistymistä ja hajautumista (esim globaalisuus): Digitaalinen viestintä mahdollistaa isot tiettyjen aihealueiden ympärille syntyvät yhteisöt ajasta ja paikasta riippumatta. Verkossa syntyy toisaalta myös löyhempiä, pienempiä yhteisöjä, joihin sitoutuminen on väljempää: pelkkä "tykkää" -nappulan klikkaus riittää liittämään sinut tiettyyn yhteisöön. Comme ci comme ça.