You are viewing an old version of this page. View the current version.

Compare with Current View Page History

« Previous Version 3 Current »

Animaatio
Animaatio (lat. animatio, elävöittäminen) on tekniikka, jossa elokuva toteutetaan kuva kuvalta. Animaatio voidaan valmistaa kuvaamalla piirrettyjä pieniä muutoksia sisältäviä kuvia filmille tai tekemällä pieniä muutoksia fyysiseen malliin (esimerkiksi esineeseen, animaationukkeen tai vahaan) ja kuvaamalla muutokset. Kun kuvattu filmi näytetään normaalinopeudella, peräkkäin nopeasti vaihtuvat kuvat luovat illuusion liikkeestä. Animaatio voidaan toteuttaa myös tietokoneen avulla.
Animaation historia
Varhainen animaatioelokuva Humorous Phases of Funny Faces (1906) tehtiin liitutaulun avulla.
Animaatioelokuvan esiaste oli ranskalaisen Émile Reynaud'n vuonna 1882 kehittämä praksinoskooppi, joka puolestaan perustui useisiin aikaisempiin vastaavantyyppisiin keksintöihin. Praksinoskoopissa piirrokset oli sijoitettu pyörivälle rummulle, ja ne heijastettiin valkokankaalle peilien avulla. Reynaud esitti jo vuonna 1888 Optisessa teatterissaan (Théâtre Optique) piirrettyjä animaatiojaksoja. Elokuvan keksimisen jälkeen Georges Méliès käytti elokuvissaan animaatiota nokkelien trikkien tekoon. Ensimmäinen kokonaan animaatiolle perustunut elokuva oli ilmeisesti James Stuart Blacktonin 1906 valmistunut Noiduttu hotelli, jossa esineet oli saatu liikkumaan stop motion -tekniikalla. Blackton kuvasi samana vuonna myös ensimmäisenä varsinaisena piirroselokuvana pidetyn Humorous Phases of Funny Faces -filmin. Huomattavin piirrosanimaatioelokuvan pioneereista oli Emile Cohl, jonka ensimmäiset animaatioelokuvat valmistuivat 1908. Cohl teki vuosien 1908-1918 välillä arviolta 200 lyhyttä animaatiota. Piirrosanimaation lisäksi Cohl teki myös nukkeanimaatioita. Samaan aikaan Winsor McCay teki kuuluisan elokuvansa Dinosaurus Gertie.
Pian tämän jälkeen Pat Sullivan kehitti ensimmäisen laajaa suosiota nauttineen piirroselokuvien hahmon, Felix-kissan. 1920-luvulla Walt Disney kehitti kilpailevan hahmon, Oswald-jäniksen, mutta tämä suosittu hahmo siirtyi tekijänoikeuksiltaan Universal-yhtiölle ja Disney joutui kehittelemään uuden hahmon. Vuonna 1928 Walt Disney esitti ensimmäisen Mikki Hiiri -elokuvansa, ja kymmenen vuotta myöhemmin valmistui ensimmäinen kokoillan animaatioelokuva Lumikki ja seitsemän kääpiötä. Disneyn tuotanto hallitsi seuraavina vuosikymmeninä valtavirran animaatiota, ja Disneyn studioiden piirrostyyli omaksuttiin laajalti muiden animaatiotuotantojen esikuvaksi. Lyhyemmissä animaatioelokuvissa Warner Bros. loi omintakeisen, vauhdikkaan ja kekseliään tyylin.
Yksi merkittävä animaatioiden esitysmuoto aina nykypäivään asti on ollut pitkien näytelmäelokuvien alkuteksti-animaatiot. Usein animaatioissa näytetään päähenkilöiden karikatyyrihahmoja tai muuta aiheeseen etäisesti liittyvää alkutekstien yhteydessä. Esimerkiksi "Kaupunki-cowboyt" (City Slickers) käytti tätä. Animaatio voi olla myös aiheeseen varsinaisesti liittymätön, kuten "Vaaleanpunainen pantteri"-sarjassa. Juonessa pantteri viittaa vaaleanpunaiseen jalokiveen, mutta animaatiossa esiintyy vaaleanpunainen kissa-hahmo. "Vaaleanpunaisen pantterin" alkuteksti-animaatio lisäsi osaltaan elokuva-sarjan suosiota ja spin-offina syntyi piirros-sarja kissahahmon ympärille.
Toisen maailmansodan jälkeen japanilainen animaatio, anime, alkoi kehittyä voimakkaasti. Osamu Tezuka antoi töillään animelle suuntaviivat. Japanista on tullut animaation suurvalta, ja siellä tuotetaankin animaatiota enemmän kuin missään muualla. Animen kulttuurivaikutukset ovat merkittäviä. Elokuvat kuten Akira, Ghost in the Shell - aaveääni ja Henkien kätkemä ovat erittäin suosittuja ympäri maailman.
Valtaosa animaatiosta tehdään nykyisin televisiota varten. Lastensarjat muodostavat tuotannon pääosan, mutta myös aikuisyleisölle suunnattuja sarjoja tehdään entistä enemmän, näistä huomattavimpina Simpsons ja South Park.
Pitkien animaatioelokuvien painopiste siirtyi perinteisestä piirrosanimaatiosta tietokoneanimaatioon vuonna 1995, kun Pixarin Toy Story sai ensi-iltansa. Kuitenkin myös muut tekniikat ovat säilyttäneet suosionsa. Esimerkiksi Nick Parkin parivaljakko Wallace ja Gromit on vaha-animaatio.
Animaatio Suomessa
Animaatiota on Suomessa tehty melko pienimuotoisesti, ja tekijöitä on aina ollut vähän. Animaattoreiden suurin työllistäjä on ollut televisio ja varsinkin lastenohjelma Pikku Kakkonen, jossa on esitetty mm. Camilla Mickwitzin ja Heikki Partasen lyhyitä pala-animaatioita.
Animaation pioneeri Suomessa oli Ola Fogelberg, Pekka Puupään luoja. Fogelberg teki 1920-luvulla viisiminuuttisen Puupää-piirrosfilmin, joka ei kuitenkaan tiettävästi ole säilynyt jälkipolville. Vuonna 1953 ilmestyneen elokuvan "Lentävä kalakukko" alkutekstit esitettiin animaationa, jossa kalan päällä ja pyrstöllä varustettu pahvijuna liikkui eteenpäin, esiintyjien nimet vuorollaan vaunuissa. "Lentävä kalakukko" oli ensi-iltavuotensa suosituimpia elokuvia ja on tiheästi esitetty myös televisiossa.
Animaation kukoistuskausi Suomessa oli 1970-luku, jolloin pala-animaatio tuli suosituimmaksi animaatiotekniikaksi. Riitta Nelimarkka teki 1970-luvulla yhdessä Jaakko Seeckin kanssa useita pitempiä animaatioelokuvia, kuten 1979 valmistuneen Seitsemän veljestä. Heikki Prepula on tehnyt pala-animaatiota 60- luvun lopulta lähtien, mm. Kössi Kenguru.
Selluloidianimaatiota Suomessa on tehnyt trikkikuvaajana tunnettu Jan-Eric Nyström. Hänen tunnetuin animaatioelokuvansa on 1974 valmistunut Kidnapping. Tietokoneanimaation edelläkävijä Suomessa oli Tööt-Filmi Oy, jonka tuottamista animaatioelokuvista tunnetuin on 1982 valmistunut Mennyt Manner. Suomalaisista nukkeanimaation tekijöistä tunnetuin on Katariina Lillqvist, jonka animaatio Tyttö ja sotamies (1996) palkittiin Tampereen lyhytelokuvajuhlilla. Lumifilm Oy on tuottanut nukkeanimaatiosarjat Turilas ja Jäärä (2001) sekä Urpo ja Turpo (1996-1997).
Suomalainen animaatio on 1990-luvulta lähtien kokenut uuden nousun, mikä johtuu sekä alan opetustarjonnan kasvusta että erilaisten tietokoneavusteisten animointiohjelmien kehityksestä. Vuonna 2001 aloitti tietokoneanimoitu Itse valtiaat -satiirisarja, ja sarjan tekijöiltä valmistui vuonna 2006 ensimmäinen kokopitkä tietokoneanimaatioelokuva Keisarin salaisuus. 2007 valmistunut Röllin sydän on osittain suomalaisten tekemä kokoillan piirretty. Vuonna 2008 ilmestyi suomalais-tanskalais-irlantilais-saksalaisena yhteistyönä valmistunut elokuna Niko - lentäjän poika, josta tuli myös kaikkien aikojen laajimmalle levitetty suomalainen elokuva, sillä sen markkinointioikeudet on myyty jo yli sataan maahan.
Animaatiotekniikoita
esineanimaatio
Flash-animaatio
nukkeanimaatio
pala-animaatio
piirrosanimaatio
piksillaatio
tietokoneanimaatio
vaha-animaatio
legoanimaatio
pivot-animaatio
Animaatiostudioita
Aardman Animation
DreamWorks SKG
Filmation
Studio Ghibli
Se-Ma-For
Pixar
The Walt Disney Company
Warner Bros. Animation
Animaationteko-ohjelmia
Pivot Stickfigure animator
easytoon
Animoinnin vaiheet
Idean kehittely KäsikirjoitusStoryboard Äänituotanto HahmosuunnitteluAnimointi Efektointi Editointi ja jälkityöt Loppumiksaus

  • No labels
You must log in to comment.