Projektit opetussuunnittelussa ja vuosisuunnittelussa

Projekti

Projekti- käsitettä käytetään useassa merkityksessä opetussuunnittelussa ja koulutuksen vuosittaisessa suunnittelussa (vuosisuunnittelussa). Määritellään projekti- käsitteen käyttöä.

Opintojakso on opetussuunnitelman pienin yksikkö. Opintojaksoa käytetään kuvaamaan koulutuksessa syntyvää osaamista niin että useat opintojaksot muodostavat yhdessä yhden tai useampia osaamisalueita tai osaamisalueiden kokonaisuuksia. Yhdestä opintojaksosta voi syntyä useita toteutuksia.  Toteutus voi liittyä yhteen ja vain yhteen opintojaksoon.

Jos projektiksi nimetty yksikkö  liittyy yhteen opintojaksoon niin projekti on opintojakson toteutuksen opetusmenetelmä. Jos projekti liittyy useaan opintojaksoon niin projekti on opetusprojekti

Opetusprojektin erityisluonne on siis että opetusprojekti koostaa usean opintojakson  yhden opetustapahtumaksi - tässä tapauksessa useasta opintojaksosta voi tallentaa, mutta ei aina tallenneta, toteutusta vaan yksi opetusprojekti on yksi toteutus. Opetusprojekti  voi koostaa usean opintojakson osan yhdeksi opetustapahtumaksi - tässä tapauksessa useasta opintojakson osasta ei voi tallentaa useaa toteutusta, koska yksi toteutus ei voi olla opintojakson osa tai osia. 

Miksi opetusprojekteja syntyy?

Otetaan esimerkiksi yksi tapahtumaa: kulttuurialalla syntyvä "toimipisteen projekti".

"Toimipisteen projekti" syntyy siten että toimipisteessä yksi tai useampi koulutusohjelma tai tutkinto sanoo että "syksyllä toteutetaan  projekti XYZ". Projekti on tapahtuma, johon sidotaan toimipisteen opettajia ja opiskelijoita. Projektilla on usean osaamisalueen opettajia ja usean "opintojakson opiskelijoita", niin että tutkinnon A opiskelija 1 saa opintosuorituksen projektilla "käsikirjoittamisesta" tutkinnon A  opiskelija 2 saa opintosuorituksen projektilla "äänityöstä", tutkinnon B opiskelija 1 saa opintosuorituksen projektilla "näyttämötyöstä".

Projektit ovat opetusprojekteja niille on luonteenomaista että yhteen opetusprojektiin liittyy useampi kuin yksi opintojakso ja opintojakson opintosuoritus projektille osallistuvalle opiskelijalle voi olla yksi tai useampi HOPS:n opintojakso ja/tai yhden tai useamman HOPS:n opintojakson osia.

Opetusprojektien opintosuoritusten hallinta on haasteellista, koska yksittäisen opiskelijan opintosuorituksista on vaikea selvittää mikä arvioitujen opintosuorituksista on keskeneräinen.  Koska on kyse opintosuoritusten hallinnasta, joka ei kuulu projektin piiriin, suoritusten ylläpidon hallinta ohitetaan.

Määrittelytyössä ei voida ohittaa sitä että

• Opetusprojektista ei synny toteutusta, koska opetusprojekti voi liittyä useampaan opintojaksoon ja liittyä useamman opintojakson osaan; tällaisissa tapauksissa on hyvin vaikea sanoa "mikä on toteutus"
• Jos ei synny toteutusta niin opettaja työaika on kiinnitettävä muiden töiden kautta opetustapahtumaan "opetusprojekti"
• Tähän yhteen opetusprojektiin liittyy monta opettajaa
• Jos yksi opetusprojekti on voitava liittää useaan opettajaan; opetusprojekti on siis tallennettava yhden kerran ja liitettävä useaan opettajaan
  

Rajoitukset

• Ei tueta toimintatapaa , jossa opetusprojektiin liittyvä henkilön työ halutaan ilmoittaa vaihtuvana tuntimääränä; esim. vaihteluväliä 30- 60 tuntia opettajan työtä ei hyväksytä
  • Perustelu: opettajan työajan suunnittelun ohjeistus ei tunne työaikasuunnitelmaa, jonka  tuntimäärä on 1500-1600 tuntia

• Ei tueta toimintatapaa, jossa opetusprojekti liittyy useaan opintojakson  ja määritellään osuuksia liitetyistä opintojaksoista; esim. opintojakso A 10 op; siitä osuus 5 op, opintojakso B  10 op, siitä osuus 2 op niin että projektin laajuus on 12 op
  • Perustelu: osuudet syntyvät vasta opiskelijan opintosuorituksissa
    
    

Opetusprojektit ja opetussuunnittelu

Projektit eivät synny opetussuunnistelussa eivätkä vuosisuunnittelussa. Ne syntyvät opetussuunnittelun jälkeen, ennen vuosisuunnittelua.

Opetussuunnittelussa ei käytetä projekti, projektit yksikköä. Opetussuunnittelussa voi olla opintojaksoja ja/tai opintokokonaisuuksia, joiden nimi on "Projekti XYZ" ja/tai "XYZ" ja opinnon kuvauksessa kerrotaan että "opinto on suunniteltu toteutettavan projektina". Opetussuunnittelussa ei ole yksikköä projekti.

Opetussuunnittelussa on vain opintojaksoja ja opintokokonaisuuksia (opintoja)

Perustelu: ei muitakaan opetusmenetelmiä määritellä opetussuunnittelussa eikä projekteilla näytä olevan mitään sellaista sisältöä, jota ei voisi kuvata opinnoilla.

Projektien haasteet ovat arvioinnin hallinnassa. Toimintaympäristön muutokset tulevat vielä lisäämään haasteita (AHOT, opetusmenetelmien ja - järjestelyjen kehittyminen) Jos opinto toteutetaan projektina ja projekti korvaa osuuksia yhdestä tai useammasta opintojaksosta, nykyisellä opintohallintojärjestelmällä on hyvin vaikeaa seurata mitä opintoja opiskelija on suorittanut ja mitä ei ole

Projektit koulutuksen vuosittaisessa suunnittelussa (vuosisuunnittelussa)

Projekteja hallitaan "yksikkö" -näkymässä. Yksikkö- näkymän toiminnallisuutta on määritelty jo aiemmin siten että esim. "valintakokeet" syntyvät yksikkönäkymässä. Opetusprojektit ovat luonteeltaan ao. tapahtuman kaltaisia -eroavat Projektit luodaan yksikkö -näkymässä. Projektilla ovat kentät:  

• Koska opintojakson toteutuksia liitetään projekteihin, voi olla tarpeen myöhemmin tarkistaa tuleeko opettajan voida liittää projekteja opettajan näkymässä toteutuksella. Ensimmäisessä vaiheessa projekteja hallitaan yksikkönäkymän kautta.
  

Yksikkö- näkymästä

• Yksikkö käsitteellä tarkoitetaan Peppi-projektissa mitä tahansa jollain kriteerillä luotua yksikköä. Koulutusohjelma, koulutusohjelmat, klusteri, klusterit, yksikkö (TAMK:n organisaatiokäsite), toimialat, koulutusohjelman osat…
  
• Yksiköllä on vastuullinen henkilö; yksiköllä voi olla yksi tai useampi henkilö; yksikkö kuuluu yhteen tai useampaan ylempään yksikköön.
  
• Yksikön voivat muodostua OKM:n päätöksen mukaisista koulutusohjelmista (Viestinnän koulutusohjelma) organisaatioyksiköistä (klusteri, yksikkö), opettavan aineen mukaisista yksiköistä (kielikeskus), koulutuksesta (opettajakoulutus), täydennyskoulutus, oppisopimustyyppinen koulutus yms..

Suunnitteluprosessi etenee niin että yksiköillä (koulutusohjelma) on vuosittainen itsearviointi, asetetaan vuosittaiset tavoitteet. Tavoitteiden asetannassa voi syntyä projekteja "opetusjärjestelyissä on oltava projektimuotoista opetusta", "toimipisteessä, koulutusohjelmassa, yksikössä käynnistyy projekti, johon opiskelijat osallistuvat ja saavat opintosuorituksia osaamisalueelle...".

Projektit voivat syntyä yhden henkilön ehdotuksesta, mutta ne hyväksytään projekteiksi jonkin prosessin kautta. Hyväksymisprosessiin liittyy kommunikaatiota eri toimijoiden välillä.

Tähän kommunikointiin ei rakenneta tukea (Peppi ei ole projektinhallintaohjelmisto eikä workflown hallinnan sovellus).

Koulutuksen vuosisuunnittelun opintojaksojen toteutukset näkymässä näytetään jos suunnittelu opintojakso liittyy suunniteltuun projektiin. Toteutukset näkymässä voi liittää opintojakson oman yksikön opetusprojektin tai toisen yksikön julkaistuun projektiin tai toisen yksikön ei-julkaistuun projektiin, jos yksikkö on määritellyt projektin näkyväksi keskeneräisenä muille yksiköille.

Projekteja syntyy vain sovelluksen yksikkönäkymässä (toteutussuunnitelmassa syntyvä "projekti" ei ole opetusprojekti vaan toteutuksen opetusmenetelmä).

Yksikkönäkymässä projekteja voi synnyttää useampi henkilö, esimies, opettaja, opettajatiimi yms. Yksikön opintojaksot näkymässä ei voi tallentaa opetusprojekteja.

Eri yksiköiden "yhteisten" opetusprojektien hallinta on hoidettava kommunikoimalla yksiköiden välillä; ei voida rakentaa palveluin informaatiota siitä että "on olemassa ao. opetusprojekti", "ei ole tallennettu opetusprojektia".

Jos käyttäjän näkymään syntyy suuri joukko opetusprojekteja, käyttöliittymässä hoidetaan tietojen esittäminen filtteröinnin avulla (katso vain "haluttu osa").

Jos opetusprojektit ovat yksi yhteen ulkopuolisen projektinhallintajärjestelmän projektin kanssa, niin opetusprojekti on voitava linkittää projektinhallintajärjestelmän projekteihin.

Yksiköillä on "oikeita projekteja", joita ylläpidetään erillisessä projektinhallinnan järjestelmissä. Opetusprojektit voivat liittyä "oikeisiin projekteihin" tai voivat jopa olla yksi yhteen "oikeiden projektien" kanssa. Opetusprojekteilla ei välttämättä ole rahoitusta eikä "oikeiden projektien" kustannusseurantaa.

Opetusprojektiin voidaan kiinnittää resursseja. Opetusprojektille on kiinnitettävä aikaresurssi siten että projekti alkaa ja päättyy. Opetusprojektien pituus voi olla yhdestä päivästä useaan vuotta. Projektin alku- ja päättymispäivämäärät ovat oletusarvoisesti lukuvuoden, -kauden mittaisia, mutta projektien kestoa voi muuttaa miksi tahansa aikaväliksi. Miksi tahansa, mutta ei niin että uusi projekti liitetään jo aiemmin päättyneeseen projektiin muuttamalla päivämääriä menneisyyteen.  Jos projekti jatkuu useamman lukuvuoden niin projektille kiinnitetyt resurssit jaetaan lukukausille.

Opetushenkilöstön työaika on yksi projektiin kiinnitettävä resurssi. Opetushenkilöstön resurssit tallennetaan tunteina. Yhden henkilön kiinnittäminen projektille synnyttää henkilön tehtävän. Henkilön tehtävälle tallennetaan resurssien suunniteltu käyttö tunteina. Tunnit ovat  osuus opetushenkilöstön kokonaistyöajasta 1600 tuntia