Aiempi vuoden 2011 väliraportti
Projektin lähtökohta, kohde ja tavoitteet
Väliraportin täyttöohjeesta:
Kuinka hyvin lähtökohta ja kohteiden valinta ovat onnistuneet?
Ovatko tavoitteet realistisesti asetettuja, onko tavoitteita tarpeen
Projektin lähtökohtana on havaittu muotoiluosaamisen ja ympäristömyönteisen suunnittelun tarve joukkoliikenteeseen, lähijunien asemaympäristöihin, pyöräilyyn ja jalankulkuun liittyvissä ratkaisuissa. Kehittämisen kohteiksi on valittu 1) pyöräilijäystävällisten palvelujen ja ratkaisujen suunnittelu uudelle Marja-Vantaan alueelle, 2) jo vireillä olleen pyöräkeskuskonseptin kehittäminen ja pilotointi Helsingissä sekä 3) pääradan asemaympäristöjen parantaminen yhteistyössä asukkaiden ja muiden toimijoiden kanssa. Kohteiden valinta on onnistunut siinä mielessä, että niiden kautta saadaan kerättyä kattavasti tietoa sekä kokemuksia toimintamalleista, joita voidaan hyödyntää myös muilla alueilla. Marja-Vantaan kehitystyössä saadaan tietoa, kuinka uusille asuin- ja työpaikka-alueille luodaan toimivia ja käyttäjäystävällisiä jalankulkua, polkupyöräilyä ja joukkoliikennettä helpottavia ratkaisuja. Helsingissä testaattiin kesällä useampaa toimintamalleja: Pyöräkeskus 1.0 Kampin Narinkkatorilla ja pyörän huoltoasemaan lippakioskeilla ympäri kaupungin.
Yhteiset asemat -osaprojektin tarkoituksena on kehittää keinoja tehdä pääkaupunkiseudun rautatieasemien ympäristöä esteettisemmäksi ja turvallisemmaksi muotoilun ja taiteen keinoin. Hankkeen tuloksena pyritään saamaan toimivammat, viihtyisämmät, turvallisemmat ja esteettömämmät asemat. Hankkeessa keskitytään Malmin asemaan ja siitä saatuja kokemuksia voidaan hyödyntää myös muilla pääradan asemilla. Hankkeen ytimessä ovat sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden tavoitteet. Näitä ovat mm. sosiaalinen kestävyys, asukkaiden ja erityisesti nuorten osallisuus, esteettömyys sekä jätehuollon ja kierrätyksen parantaminen.
Yhteiset asemat -osaprojektin tavoitteet ovat monitahoiset. On haluttu saada Malmin asemalle fyysisesti näkymään paikallisten asukkaiden, erityisesti nuorten panos aseman esteettisen ilmeen kohentamisessa. On haluttu myös luoda malli siitä, miten yhteisö voi osallistua julkisen kohteen suunnitteluun. Hankkeessa on tarkasteltu Malmin asemaan sekä esteettisestä lähtökohdista että turvallisuuden, esteettömyyden että ekologisuuden kannalta. Kohteen valinta on onnistunut sikäli hyvin, että asemalla on selkeä tarve näille toimenpiteille, kuten aikaisemmin hankkeen aikana on selvitetty. Malmin aseman läpi kulkee päivittäin paljon ihmisiä, joten kaikki muutokset, joita asemalle saadaan, huomataan. Osaprojektin tavoitteet ovat olleet realistisia ja valtaosaan niistä on päästy.
Projektin toteutuksen ja yhteistyön onnistuneisuus
Osallistuvien yritysten/organisaatioiden valinta.
Projektin toteutus ja eri tahojen yhteistyö projektissa.
Työn- ja vastuunjako yhteistyökumppaneiden kesken.
Kansainvälinen yhteistyö.
Projektin yhteistyökumppaneiksi on onnistuttu saamaan keskeiset pyöräilyn edistämisen parissa pääkaupunkiseudulla toimivat organisaatiot. Projektin ohjausryhmässä ovat mukana Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto, Vantaan kaupungin Marja-Vantaa -projekti, HKL, HSL, VR, Liikennevirasto, Helsingin polkupyöräilijät Hepo ry, Ympäristöministeriö sekä osatoteuttajien ja rahoittajan edustajat. Projekti ja tähänastiset tulokset ovat herättäneet kiinnostusta teemaa sivuavissa tahoissa ja hanketta on esitelty Luova kohtaamispaikassa, Kunnossa kaiken ikää -ohjelman tilaisuudessa, Kävelyn ja pyöräilyn valtakunnallisen toimenpidesuunnitelman seurantaryhmän kokouksessa ja Liikkumisen ohjauksen verkostossa. Pääkaupunkiseudun kontaktien lisäksi projektissa järjestettiin opintomatka Tampereelle sekä tapaaminen Tampereen teknillisen yliopiston Liikenteen tutkimuskeskuksen Vernen Pykälä-tutkimusryhmän (Pyöräily ja kävely osaksi kaupunkien liikennejärjestelmää) kanssa osana syksyn innovaatioprojektia.
Päätoteuttaja Metropolia Ammattikorkeakoulu vetää Helsingin ja Vantaan kaupunkien kanssa toteutettavia osaprojekteja, joiden kumppanijoukko on koottu osaprojektin tarpeiden mukaan. Helsingissä toteutettavassa Pyöräkeskusosaprojektissa oli kesällä 2012 mukana kaupunkisuunnitteluviraston ja muotoilun koulutusohjelman lisäksi Kampin suutari, joka toimi keskuksen isännöitsijänä ja korjauspalveluntuottajana sekä Greenbike, vuokrauspalveluntuottajana. Måndag Oy oli mukana keskuksen viestinnän suunnittelussa sekä toteutti samaan aikaan info- ja näyttelytila Laiturilla järjestetyn Fiilari-näyttelyn, jossa LAD oli puolestaan näytteilleasettajana. Måndagin kautta projekti sai yhteyden Bicycle Film Festival Helsinki -organisaatioon ja pääsi mukaan festivaalinäyttelyn ja väliaikaohjelman suunnitteluun. Pyöränhuoltoasema -pilotointin kehittelyssä oli mukana lippakioskiyrittäjiä, kulttuurituotannon ja muotoilun koulutusohjelmat sekä huoltovälineet toimittanut Huntteri Oy. Palvelun kehittämisessä hyödynnettiin aktiivipyöräilijöiden asiantuntemusta. Hello, Design Tourissa olivat mukana Finnish Design Shop, muotoilun koulutusohjelma sekä Helsinki Design Week -organisaatio. Koulupolkukonseptia kehitettiin Vantaan kaupunkia varten muotoilun ja esittävän taiteen koulutusohjelmien välisenä yhteistönä. Tietoa kerättiin Kivistön ja Kanniston kouluilta. Draamatyöpajamenetelmän soveltamista muotoilun ja kaupunkisuunnittelun tiedonkeruussa koordinoi Kaupunkitutkimus- ja metropolipolitiikka -yhteistyöohjelman tutkija Suvi Aho. Aho mallintaa projektin havaintojen perusteella yhteistyö- ja työpajaprosessia alkuvuodesta 2013 julkaistavassa raportissaan.
YHTEISET ASEMAT -OSAPROJEKTI
Suomen ympäristöopisto SYKLI huolehti Yhteiset asemat -osaprojektin kokonaisuuden koordinoinnista, tiedonhausta, rahoituksesta ja tiedotuksesta. Liina Blom johti osaprojektin taiteellista osuutta Syklin tuntityöntekijänä. Hänen vastuullaan olivat Malmin nuorisotalon taidetyöpajojen vetäminen, lopullisten teosten suunnittelu sekä taideteosten asennuksen järjestely. Malmin nuorisotalo tarjosi puitteet taidetyöpajoille, joissa nuoret saivat tehdä luonnoksia asemalle tulevista työpajoista. Nuorisotalo huolehti työpajojen tilajärjestelyistä ja materiaalit sekä markkinoinnista ja tiedottamisesta Malmin toritapahtumassa.
Yhteiset asemat -osaprojektissa kohteen valinta vaikutti monella tavoin mukaan otettavien organisaatioiden valintaan. Koska kyseessä oli rautatieasema ja sen yhteydessä sijaitseva paikallisbussien terminaali, mukaan otettavien viranomaistahojen valinta oli tätä kautta selkeää, mukana olivat VR, Liikennevirasto ja Helsingin kaupungin liikennelaitos. Koska nimenomaan nuorten osuus haluttiin mukaan, oli Malmin nuorisotalo itsestäänselvä valinta yhteistyökumppaniksi ja osoittivat halukkuutensa tähän aktiivisesti.
Osaprojektissa suunniteltavien taideteosten fyysiselle toteutukselle haettiin yhteistyökumppaneiksi paikallisia yrityksiä ja erityisesti sellaisia joihin Syklillä oli jo aikaisempia kontakteja sekä muutamia muita lähialueelta. Myös VR ja Helsingin kaupungin liikennelaitos osallistuvat toteutukseen.
KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ
Tutustumis- ja opintomatkalla Lontooseen ja Gentiin 26.-31.3.2012 hahmottui yhä tarkemmin, että hanke on osa suurempaa kokonaisuutta. Kaikkea ei voi ratkaista kerralla, vaan pyöräilykaupunki rakentuu yksi pieni asia kerrallaan. LADin toiminta ja innovaatioprojektit vastaavat tähän tarpeeseen. Lontoossa ja etenkin Gentissä on tehty paljon pyöräilyn eteen, mutta molemmissa kaupungeissa on myös tiedostettu monta asiaa, jotka voisi tehdä vielä paremmin. Pyöräilykaupungin muodostumisen keskiössä on ihmisten asenteellinen muutos, johon pyrimme hankkeessa järjestämällä positiivista kuvaa luovia tapahtumia sekä suunnittelemalla pyöräilyä helpottavia ja siihen kannustavia palveluja. Matkan näimme, että asennemuutoksen aikaansaaminen vaatii jatkuvaa näkymistä kaupunkikuvassa sekä riittävästi aikaa uusien käyttäytymismallien omaksumiselle. Saimme vahvistusta tähän asti tekemällemme työlle, LADissa kehitetyt konseptit ovat asian ytimessä. Niissä on myös uutta muotoilullista näkökulmaa, jolle selkeästi on tarvetta. Konsepteja jatkojalostetaan pidemmälle suurempaa kokonaisuutta ajatellen. Matkalla hahmottui, miten samankaltaisia prosesseja ja haasteita kukin kaupunki joutuu käymään läpi muutoksen aikaansaamisessa.
Matkan ehkä tärkein anti oli nähdä, että tavoitteemme kehittää pyöräilykaupunkia on mahdollista toteuttaa. Saamamme käytännön esimerkit helpottavat asioiden esittelyä kumppaneille ja opiskelijoille. Matkan antia hyödynnettiin syksyn innovaatioprojektia suunniteltaessa. London College of Communication vierailusta virisi mahdollinen yhteistyö myöhemmin projektissa. Matkalla otettuja valokuvia ja videoita hyödynnettiin esimerkkeinä olemassa olevista toteutuksista, suunnittelutyön tukena sekä projektin viestinnässä.
Projektin osaprojektivastaava Pasi Pänkäläinen osallistui Helsingissä 6.9.2012 järjestettyyn kaupunkiliikkumista pohtineeseen ARMI Open workshopiin. Työpajaan oli kutsuttu elinkeinoelämän, graafisen suunnittelun, liikennesuunnittelun, median, muotoilun, rakentamisen ja taiteen ammattilaisia pohtimaan kaupunkisuunnittelun ajankohtaisia haasteita kunkin kaupungin perspektiivistä käsin yhdessä kaupunkilaisten kanssa. Helsingin lisäksi vastaava asiantuntijapaja järjestettiin Lontoossa, Tukholmassa, Hongkongissa, Tallinnassa, Pietarissa ja Kapkaupungissa. Työryhmät esittelivät ajatuksiaan liikkumisesta ja kommunikaatiosta kaupunkiympäristöissä Skype-yhteyden avulla Helsingissä järjestetyssä tilaisuudessa 7.9.2012. Esille nousivat tyhjien tilojen väliaikaiskäyttö, kaupunginosaliikkeiden herääminen erityisesti Helsingin vanhoissa kaupunginosissa, toive suuremmasta määrästä väliaikaisia pop-up-ratkaisuja myös kaupunkisuunnittelussa sekä hyväksi havaitut palvelumuodot, jotka eivät ylitä uutiskynnystä – kuten jo vuosikymmeniä toiminut ilmainen leikkipuistoruokailu Helsingissä.
Moving in the Cities -työpaja 30.10.-1.11.2012 yhteistyössä Donghuan yliopiston kanssa Shanghain Radical Design Week'llä. Työpajan tavoitteena oli kerätä ja vaihtaa kokemuksia kaupunkipyöräilystä Shanghaissa ja Helsingissä sekä hahmottaa ja visualisoida yhdessä mahdollisia tulevaisuuden skenaarioita. Kiinalaiset opiskelijat näkivät Shanghain tulevaisuuden nykytilannetta huomattavasti vihreämpänä. Oli kiinnostavaa huomata, että Shanghaissa löydettiin tarpeita samankaltaisille pyöräkeskuspalveluille, kuin projektissamme on ideoitu. Radical Design Week oli WDC-vuoden satellittitapahtuma.
Projektissa syntyneitä ajatuksia ja nopean protomallintamisen toimintatapaa esiteltiin kaupunkisuunnitteluviraston pyynnöstä European Cycling Federationin (ECF) edustajille, jotka olivat tutustumassa Helsinkiin mahdollisena kansainvälisen Velo-City -kongressin isäntänä. ECF-vieraat olivat kiinnostuneita erityisesti projektin tavasta osallistaa opiskelijat kaupungin kehityshankkeisiin ja samalla rakentaa heidän ammatillisia valmiuksiaan kestävään suunnitteluun. Samasta teemasta tarjottiin esitystä kesällä 2013 pidettävään Velo-City -konferenssiin Wienissä (tieto esityksen hyväksymisestä saadaan alkuvuodesta 2013).
Julkisuus ja tiedottaminen
Julkisuuden ja tiedotuksen toteutuminen suunnitelmaan verrattuna.
Toimintakaudella viestinnän painopiste on laajentunut entistä enemmän myös ulkoiseen viestintään. Hankkeen tapahtumista ja tuloksista on laadittu mediatiedotteita ja tarjottu juttuaiheita tiedotusvälineille. Hanke on ollut esillä:
- Metropolia Ammattikorkeakoulun Kauppalehden välissä 17.1.2012 julkaisema Energisoiva kumppani -liite (juttu)
- WDC-vuoden 26.1.2012 ilmestynyt Design 2012 -lehti (maininta)
- Pyöräilystä tehdään Marja-Vantaalla houkutteleva liikkumismuoto, 10.3.2012 ilmestyneessä Vantaa suunnittelee ja rakentaa 2012 -lehdessä (maininta)
- Opiskelijat kehittävät Vantaasta pyöräilykaupunkia, Vantaan Sanomat 14.4.2012 (juttu)
- Liikkuvan arjen designia Gentissä, Cyclonomics-blogi 26.4.2012 (juttu)
- Hyppää satulaan ja ota suunta kohti lippakioskia, Kuohu-lehti 2/2012 (juttu)
- Ohjelmallisempi pyöräretki, Metro 11.5.2012 (juttu)
- Designia pyöräilyvaatteisiin, Ilkka 28.5.2012 (juttu)
- Pyörien huoltoasemat helpottavat polkijoiden eloa Helsingissä, Ylen verkkouutiset 9.6.2012 (juttu)
- Ihmisten saamattomuus yllätti pyöräkeskuksessa, Helsingin Sanomat 3.7.2012 (maininta pilotista)
- Pyörässä voi piillä seepra tai tiikeri - katso kuvat, Helsingin uutiset 5.9.2012 (juttu)
- Liikkuvan arjen designia pääkaupunkiseudulla, Liikkumisen ohjauksen uutiskirje 5/12 18.10.2012 (juttu)
- Malmin linja-autoasemalle nuorten teemoittama taideteos, Metro 28.11.2012 (juttu, Yhteiset asemat -osaprojekti)
- Nuorten taidetta bussiterminaalissa, MaTaPuPu 12.12.2012 (juttu, Yhteiset asemat -osaprojekti)
- Metropolia Ammattikorkeakoulun luovien alojen hanketoiminta uusien ammatinkuvien äärellä, Rakennerahastojen uutiskirje 12/12 19.12.2012 (juttu)
Hanke valittiin mukaan huhtikuussa ilmestyneeseen Finnish Design Yearbookiin. Design Forum Finlandin julkaisema Finnish Design Yearbook on suomalaisen nykymuotoilun vuosikatsaus, joka ilmestyi nyt neljännen kerran. Lisäksi hanketta ja sen pilotteja on käsitelty useammassa blogissa (mm. Lime&Tonic, -mip-, Talo42, Pupulandia ja Designfriikki).
WDC-VUODEN TAPAHTUMANÄKYVYYS
Projektin status osana virallista World Design Capital Helsinki 2012 -vuoden ohjelmaa on varmasti osaltaan lisännyt mielenkiintoa hanketta kohtaan. WDC-vuoden aikana projektissa panostettiinkin erityisesti tapahtumanäkyvyyteen sekä keskustelun avauksiin eri toimijoiden välillä.
Projekti esittäytyi osana Metropolian Tikkurilan toimipisteen avointen ovien päivää 3.2.2012 designpääkaupunkiviikonloppuna. Hanke oli myös näkyvästi esillä syyskuussa ilmestyneessä Metropolian WDC-hankkeita esittelevässä esitteessä sekä marraskuussa ilmestyneessä Metropolian asiakaslehti Focuksen WDC-erikoisnumerossa.
Liikkuvan Arjen Designin työhuone kutsui hankkeen yhteistyökumppaneita yhteisen työkentelyn ääreen Vantaan Designikkunaan 28.2.-3.3.2012. Tapahtumaviikon aikana tilassa oli esiteltiin yleisölle projektin siihen astisia tuloksia. Lisäksi järjestettiin seuraavat tilaisuudet: työpaja Kampin pyöräkeskuksen toimijoille 29.2.2012, Lippakioski <3 Pyöräily -työpaja 29.2.2012, Avoin suunnittelupalaveri liikkuvan arjen designista Vantaalla 1.3.2012 ja "Pimeän ajan asemat" -valoteosten ensimmäisten konseptien esittely 2.3.2012. Päätös järjestää toiminnallinen viikko, johon keskeiset toimijat kutsuttiin osoittautui hyväksi. Samalla viikolla Liikkuvan Arjen Design esiteltiin Luovassa kohtaamispaikassa Lasipalatsissa 29.2.2012.
Valtakunnallisen pyöräilyviikon aikana järjestettiin Vantaan pyöräilyportin suunnittelupaja Vantaan Designikkunassa 8.5.2012. Saman tapahtumaviikon kansallisena pyöräilypäivänä lanseerattiin Pyörän huoltoasema -pilotointi projektin järjestämässä Tour de Lippakioski -tapahtumassa 12.5.2012. Tapahtuma toteutettiin yhteistyössä Metropolian kulttuurituotannon opiskelijoiden kanssa. Tapahtumamarkkinointiin panostettiin ja sitä toteutettiin mm. Facebookin, painettujen tapahtumaflyereiden ja Bassoradion ja Tunturin kanssa toteutetun Bongaa poni -kilpailun välityksellä. Markkinointi poiki medianäkyvyyttä Metrolehden 11.5.2012 julkaisemassa jutussa ja Stadi.TV:ssä. Lisäksi tapahtumaa mainostettiin Helsingin seudun yleisissä ja pyöräilyyn keskittyvissä tapahtumakalentereissa sekä pyöräilyblogeissa ja -foorumeilla.
Lanseeraustapahtuman jälkeen Pyörän huoltoasema -paketti luovutettiin viidelle lippakioskille ympäri Helsinkiä sekä Kampin Narinkkatorilla sijaitsevaan Pyöräkeskukseen. Pakettiin kuului huoltotarvikkeiden ja jalkapumpun lisäksi myös iso palvelusta ja projektista kertova infojuliste näkyvälle paikalle kiinnitettäväksi. Palvelusta ja huoltoasemina toimivista lippakioskeista tiedotettiin projektin uutiskirjeen, www- ja facebook-sivujen lisäksi Fillaristit.fi -verkkopalvelussa sekä Pyöräkeskuksen avajaisten yhteydessä annetussa mediatiedotteessa, jonka Yle uutisoi sivuillaan 9.6.2012. Palvelun näkyvyyden parantamiseksi tuotettiin kokeiluna myös kaksi jalallista Huoltoasemaliikennemerkkiä, joita testattiin kesän aikana Pyöräkeskuksessa ja Pitkänsillan lippakioskilla. Lisäksi Pyörän huoltoasema -konseptia testattiin erilaisessa ympäristössä, tapahtumaluonteisesti, osana Metropolian majaa HEL_FWRD Fashion Villagessa 8.-10.8.2012.
Metropolian R:Evolution -muotinäytöksessä 15.5.2012 esiteltiin vaatetussuunnittelun opiskelijoiden pyöräkeskuskonseptia varten suunnittelemat pyöräilyvaatteet. Vaatteita ja projektia esiteltiin myös kesällä ensimmäistä kertaa Suomessa järjestetyssä Bicycle Film Festival -tapahtumassa 26.-29.7.2012, jossa projekti oli esillä plansseilla sekä kansallisbaletin ja balettioppilaitoksen kanssa toteutussa lyhyessä tanssiteoksessa. Tanssiesitykset kuvattiin ja jaettiin projektin facebooksivuilla.
Helsinki Design Weekillä 6.-16.9.2012 toteutettiin Hello, Design Tour -palvelumuotoilukonsepti sekä Fillarin uudet vaatteet -työpaja. Matkailijoille suunnattu Hello, Design Tour -palvelukokonaisuus piti sisällään kiinnostavia muotoilukohteita sisältävän reittikartan, värikkään Jopon sekä alennuksia reitin kohteisiin. Kierros toteutettiin yhteistyössä Finnish Design Shopin kanssa, joka markkinoi ja jakoi Hello, Design Tour -pakettia. Fillarin uudet vaatteet -työpaja järjestettiin Kampin pyöräkeskuksessa viikonloppuna 8.-9.9.2012. Koko perheelle suunnatussa tapahtumassa annettiin vinkkejä ja materiaaleja pyörän tekstiilituunaukseen ja myytiin tekstiilisuunnittelun opiskelijoiden toteuttamia valmiita tuotteita. Molemmat tapahtumat näkyivät myös Helsinki Design Weekin tapahtumaoppaassa ja muussa viestinnässä.
Projektin tunnettuutta Metropolian opiskelijoiden ja henkilökunnan keskuudessa haluttiin parantaa esittäytymällä Tour de Metropolia ja MetroSport -tapahtumissa. Keväällä 11.5.2012 Tour de Metropolia on henkilöstölle ja opiskelijoille avoin pyöräilytapahtuma, jonka tavoitteena on edistää työmatkapyöräilyä Metropoliassa. Tapahtuma lähtöpiste oli yksi LADin pyörän huoltoasemista, Munkkiniemen lippakioski. Syksyllä 12.9.2012 Olympiastadionilla pidetyn MetroSport -hyvinvointitapahtuma toimi myös Metropolian lukuvuoden avajaisina. Hankkeessa kehitettyjä konsepteja esiteltiin osana Metropolian Kulttuuri rakentaa uutta maata -tapahtumaa 7.11.2012 Uusimaa-viikolla.
Projektia esiteltiin kunnallisille ja valtakunnallisille virkamiehille sekä kolmannen sektorin toimijoille Kunnossa kaiken ikää -ohjelman koordinoimassa, Arkiliikunnan olosuhteisiin liittyvässä, näyttelyssä 15.11.2012. WDC-vuoden päätteeksi projekti oli näytteillä Metropolian KOE-näyttelyssä Vantaan Designikkunassa 27.11.-21.12.2012. WDC-vuoden kunniaksi hanke esittäytyi myös Metropolian sidosryhmilleen järjestämässä Valon piilopuutarhat -verkostoitumistilaisuudessa 4.12.2012 Kaupungintalolla.
PERUSVIESTINTÄ
Projektin sähköpostitse lähetettävä uutiskirje julkaistiin vuoden aikana kahdeksan kertaa. Perusviestintää olevat www-sivut ja facebooksivut päivitettiin säännöllisesti. Verkkosivut toimivat hankkeen näyteikkunana ja niille on koottu esittelyn ja yhteystietojen lisäksi luodut konseptit, julkaisut ja tapahtumat. Sivuilta on myös linkki projektin avoimeen työtilaan, wikiin, josta löytyy tarvittaessa laajemmin materiaalia eri osaprojekteista ja työvaiheista. Facebook-sivu on tarkoituksellisesti haluttu pitää epävirallisempana ja hankekuulumisten lisäksi, sinne linkataan ahkerasti teemaan liittyvää ajankohtaista materiaalia myös muista lähteistä. Facebook-sivulla oli vuoden lopussa 167 tykkääjää. Lisäksi osaprojektien sisäistä tiedotusta ja käytännön koordinointia varten on perustettu facebook-ryhmiä.
Yhteiset asemat -osaprojektista on tiedotettu LAD-hankkeen yhteydessä Facebook-seinällä. Yhteiset asemat -tapahtumista on lisäksi tehty erikseen tiedotteita, joita on laitettu esille esim. Malmin kirjastoon ja jaettu julkisissa tapahtumissa (Malmin toritapahtuma). Taideprojektien tiedotus on tapahtunut sekä sosiaalisen median kautta että Malmin nuorisotalon jakamilla tiedotteilla. Taideprojektien julkistuksen lähestyessä tehtiin myös lehdistötiedotteita, joita lähetettiin tärkeimmille paikallis- ja alueellisille lehdille. Paikallinen Matapupu-lehti teki hankkeesta artikkelin. Osaprojektista on lisäksi kerrottu Syklin nettisivuilla.
projektin mahdollinen internet-osoite http://lad.metropolia.fi
Ongelmat ja suositukset
Ongelmat projektin toteutuksessa.
Toimenpiteet projektin etenemisen parantamiseksi.
Projektin aikana olemme oppineet paljon byrokratiasta liittyen mm. aikatauluihin, vastuuhenkilöihin ja lupaprosesseihin. Esimerkiksi pyöräkeskuksessa päätöksenteko venyi ja toteutusvaiheessa suunnittelulle jäi huomattavan vähän aikaa. Tästä johtuen vaihtoehtojen tarkastelu ei ollut mahdollista, vaan jouduimme valitsemaan ensimmäisen idean. Kiireinen aikataulu asetti haasteensa, mikä näkyi osittain työn laadussa. Tämän voi osittain antaa anteeksi, koska kyseessä oli protomalli, jolla testattiin uuden palvelun toimivuutta.
Pyöräkeskuksen toteutuksessa kävi ilmi, että kaupungin organisaatiossa tarvitaan vastuutaho palvelun toteutukselle. Kesällä kaupunkisuunnitteluvirastossa pyöräkeskukseen liittyvät asiat hoidettiin muun työn ohessa ja keskukselta puuttui koordinaattori, joka olisi vastannut palvelukokonaisuudesta. Palvelukokonaisuus koostuu tässä tapauksessa pyöräkeskuksen toimijoiden fasiliteeteista ja tapahtumien tuotannosta. Koordinaattorin tarve havaittiin myös Susanna Ollilan Aalto-yliopistolle laatimassa opinnäytetyössä Design for public services - The fourth way: Fostering public service design though multi-organizational entities. Projekti ei yksin kyennyt täyttämään tätä aukkoa. Koordinaattorista olisi ollut hyötyä myös pyöräkeskuksen viestinnässä, joka jäi hajanaiseksi, eikä käyttäjätutkimuksen perusteella tavoittanut kaupunkilaisia.
Projekti toimii tietyissä asioissa nopeasti, mutta tietty joustavuus on tarpeen, koska valtaosa toteutetaan opiskelijatyönä. Aikataulussa olisi oltava riittävästi tilaa luonnostelulle ja ideoiden jalostamiselle ennen kiireellistä toteutusta. Projektia toteutettaessa Metropolia on osittain riippuvainen etukäteen suunnitelluista lukujärjestyksistä. Mikäli projektin toimintaa ei onnistuta integroimaan osaksi olemassa olevaa opintojaksoa, opiskelijoita on vaikea sitouttaa projektiin.
Tour de Lippakioski - tiiviimmät pysähdykset helpottaisivat tapahtuman pitäistä kasassa, muut samanaikaiset tapahtumat söivät (ja toisaalta ehkä myös ruokkivat) osallistujamäärää. ...
Ohjausryhmän kokousten osallistujajoukko on pienentynyt projektin edetessä. Ohjausryhmän ja työntekijöiden tekemässä väliarvioinnissa kävi ilmi, että yksittäiset ohjausryhmän jäsenet kokevat, ettei heidän osaamistaan hyödynnetä tarkoituksenmukaisesti. Tilannetta pyritään korjaamaan ottamalla alkuvuodesta yhteyttä kaikkiin ohjausryhmän jäseniin ja keskustellaan käytännön mahdollisuuksista yhteistyölle. Lisäksi palataan alkuperäiseen suunnitelmaan, jossa ohjausryhmä kokoontuu vuorotellen jäsentensä työympäristössä.
Kokeilujen onnistumisen arviointiin tulisi kiinnittää tarkkaa huomiota jo toteutuksen ja testauksen suunnitteluvaiheessa. Mitä informaatiota testauksella haetaan (esim. käyttäjäkokemuksia tai tuotteiden laatua), miten tavoitteiden toteutumista seurataan ja tutkimustulosten pohjalta kehitystyötä jatketaan. Osassa osaprojekteista seuranta ja arviointi on toiminut erittäin hyvin, osa olisi kaivannut tarkempaa ennakkosuunnittelua. Esimerkiksi Liikkumisen ohjauksen -projektien onnistumisen seurannassa ja arvioinnissa käytetään usein Max-Sumo -työkaluja, joihin olisi hyödyllistä tutustua tarkemmin. Näillä mitataan projektissa aikaan saatua muutosta ihmisten käyttäytymisessä.
Yhteiset asemat -osaprojektin toteutuksessa on ollut vuoden 2012 aikana kaksi haastetta: lupien hankkiminen asemalla toimimiseen ja kumppaneiden hankkiminen taideprojektien toteutukselle. Näiden asioiden ratkaiseminen työllisti merkittävästi syksyn 2012 aikana ja vei valtaosan SYKLI:n työajasta koordinaation ohella.
Malmin aseman hallinto on sekava, asemalla on monenlaisia tiloja ja näiden hallinnoinnin selvittämisessä oli kova työ, jonka aikana tuli useita takaiskuja. Kun jonkin tilan hallinto oltiin saamassa selville kävi lopulta ilmi että ne viranomaiset, joihin oltiin oltu yhteydessä eivät olleetkaan vastuussa tiloista. On hämmästyttävää, että tällaisen alueen hallinto voi olla näin monimutkaista. Kaiken kaikkiaan lupien hakemisessa oltiin yhteydessä yli kymmeneen virastoon. Jokaisessa näistä otettiin yhteyttä lukuisiin henkilöihin, ennen kuin saatiin selvyys siitä mikä alue varmasti kuuluu kenenkin hallintoon. Tämä johti siihen, että taideprojektin ensisijainen tavoite, aseman Malminkaaren portaikon lasimaalaukset, jouduttiin jättämään kesken. Tämän sijaan ensisijaiseksi tavoitteeksi otettiin taidenäyttely Malmin bussiterminaalissa joka toteutettiinkin. Hankkeen edistymisen varmistamiseksi priorisoitiin työaikaa alueen hallinnon selvittämiseen ja lupien hakemiseen. Työnjako hankkeen fyysisten tulosten toteuttamiseksi ja hankkeen koordinoimiseksi osoittautui onnistuneeksi. Jatkossa myös teoreettiseen taustaan tullaan kiinnittämään enemmän huomiota.
Yhteiset asemat -taideprojektien toteutus oli toinen ongelma. Kumppaneita haettiin useista alueen yrityksistä turhaan. Pääpaino oli yrityksissä, joiden kanssa Syklillä oli ollut aikaisemmin yhteistyötä. Kumppaneiksi saatiin lopulta Malmin Rautia ja VR, joista jälkimmäinen oli mukana hankkeessa jo aikaisemminkin.
Hankkeen eräs opetus oli se että tämän tapaisissa projekteissa on varauduttava hallinnollisiin ongelmiin heti alussa. Julkisiin tiloihin tulevat yhteisöllisen suunnittelun hankkeet voivat olla viranomaisyhteistyön kannalta vaikeita. Tämä on otettava huomioon kun resursoidaan työaikaa ja kustannuksia hankkeelle. Yhteistyökumppaneiden hankkiminen on sidoksissa myös sen hetkiseen yleiseen taloudelliseen tilanteeseen ja varsinkin yritykset eivät helposti lähde tukemaan hankkeita, joista ei ole niille suoraan hyötyä markkinoinnissa.
Projektin toiminta ja tavoitteiden saavuttaminen
Kuvaus projektin toiminnasta ja arvio siitä, miten projektin tavoitteet tullaan saavuttamaan.
Projektissa kehitettyjä konsepteja testattiin ja jatkokehitettiin vuoden aikana. Kevätkausi painottui kesän ja syksyn pilotointien valmisteluun. Syksyn aikana jatkettiin innovaatioprojektissa osaprojekteihin liittyvien konseptien kehittämistä: opiskelijatyönä syntyi uusia konsepteja pyörien volyymiparkkiin päärautatieaseman läheisyydessä sekä kaksi erilaista pyöräkärrytuoteideaa. Marja-Vantaan aluetta ajatellen opiskelijat kehittivät edelleen Sykleri -informaatiopylvästä sekä manuaalia kaupunki- ja liikennesuunnittelusta vastaaville turvallisen koulupolun avainasioista.
Liikkuvan Arjen Design -projektin joulukuussa toteutetusta väliarvioinnissa ohjausryhmän jäsenet ja työntekijät arvioivat tehtävien toimenpiteiden tukevan projektisuunnitelmassa asetettuja ympäristön kehittämistavoitteita varsin hyvin. Kyselyyn vastanneet 16 asiantuntijaa arvioivat asteikolla 1-5 (1= täysin eri mieltä, 5= täysin samaa mieltä) toimien tukevan joukkoliikenteen, pyöräilyn ja kävelyn määrän kasvua (ka. 4,4), elävää kaupunkikulttuuria (ka. 4,4), pääkaupunkiseudun vetovoimaisuutta (ka. 4,1), energia- ja ilmastotavoitteiden saavuttamista (ka. 3,6) ja pääkaupunkiseudun kilpailukykyä (ka. 3,5) . Arvioinnista laadittu raportti löytyy projektin avoimesta wikityötilasta.
PYÖRÄKESKUS
Projektissa suunniteltiin Helsingin ensimmäisen pyöräkeskuksen sisustus ja visuaalinen ilme sekä toteutettiin kesän aikana reilun 300 keskuksen kävijän haastatteluna selvitys keskuksen palvelun tarpeista ja toimivuudesta. Selvityksen raportti julkaistiin 20.9.2012 osana Liikkujan viikon ohjelmaa. Raportin julkistustilaisuus toimi samalla Pyöräkeskuksen kesän toiminnan purkutilaisuutena: Keskuksen toimintaan osallistuneet tahot (kaupunkisuunnitteluvirasto, Metropolia, WSP Finland, keskusta isännöivä Kampin suutari sekä vuokrauspalveluja tarjonnut Greenbike), muut kaupungin virastojen edustajat, pyöräilykalustevalmistajat ja muut asiasta kiinnostuneet kokoontuivat yhteen keskustelemaan kesän aikana saaduista opeista, kehitettävistä asioista sekä ideoimaan seuraavaa Pyöräkeskus 2.0 -toteutusta. Pyöräkeskusta kehitetään edelleen vuonna 2013.
Lisäksi kesän 2012 aikana testattiin projektin puitteissa verkostomaista Pyörän huoltoasema -pyöräkeskuskonseptia. Pyörän huoltoaseman tavoitteena oli tarjota pyöräilijälle pyörän itsehuoltoon tarvittavia välineitä reitin varrelta. Pakettiin kuului jalkapumppu, yleisimmät pyörän huollossa tarvittavat työkalut, ketjuöljyä, rengaspaikkoja, käsipyyheitä sekä infojuliste ja "liikennemerkki". Tämä protovaiheen testaus toteutettiin Arabianrannan, Karhupuiston, Käpylän, Munkkiniemen ja Pitkänsillan lippakioskeilla sekä Pyöräkeskuksessa. Aiemmin suljettuna ollut Pitkänsillan lippakioski avattiin huoltoasematoimintaa varten ja sitä pyöritettiin projektin puitteissa. Pitkäsilta koettiin sijaintinsa ansiosta hyväksi pyöräpalveluiden paikaksi myös kaupunkisuunnitteluviraston taholta. Pyörän huoltoasemat avattiin kansallisena pyöräilypäivänä 12.5.2012 järjestetyssä Tour de Lippakioski -tapahtumassa, jossa eri lippakioskeilla oli ohjelmaa. Syksyllä opiskelijaryhmä kehitti uuden, osana perinteistä huoltoasemaverkostoa toimivan, version pyörän huoltoasemapalvelusta.
MARJA-VANTAA
Projektissa syntynyttä Sykleri-konseptia kehitettiin edelleen. Syklerin ajatuksena on tehdä pyöräilyä näkyväksi kaupunkikuvassa, tarjota hyödyllistä infoa pyöräilijöille reittien varrella ja kerätä samalla tietoa kaupunki- ja liikennesuunnittelun kehittämiseksi. Keväällä koottiin tausta-aineistoa infopylvään ulkoasun ja toimintojen suunnitteluun pienimuotoisella käyttäjäkyselyllä, haastatteluilla sekä työpajalla. Syksyllä opiskelijaryhmä keskittyi infonäytön sisällön ja käyttöliittymän suunnitteluun. Kehitystyö jatkuu vuoden 2013 aikana.
Opiskelijaryhmä kokosi turvallisen koulureitin avainasioita kaupunki- ja liikennesuunnittelusta vastaaville. Koulupolkumanuaalin rakentamisessa hyödynnettiin kahden Vantaan koulun 5 - 6 -luokkalaisten oppilaiden kokemuksia, joita kerättiin draamatyöpajan avulla. Draamapajoissa kerätty tieto koostettiin myös vartin mittaiseksi esitykselliseksi tulosteeksi, joka esitettiin Vantaan kaupunkisuunnittelijoille sekä mukana olleiden koulujen oppilaille. Menetelmä koettiin hyväksi ja sen pohjalta rakennettua esitystä toivottiin esitettäväksi myös lasten vanhemmille. Tämä yhteisöllisen suunnittelun menetelmä kuvataan tarkemmin alkuvuodesta 2013 ilmestyvässä raportissa.
Syksyllä aloitettiin Vantaan opastettujen maastopyöräilypolkujen suunnittelu. Kaavoitusaikataulusyistä konseptin testaus päätettiin toteuttaa Marja-Vantaan sijasta Vierumäellä, jonne Vantaan kaupunki on jo yhteistyössä paikallisen urheiluseuran, Korson kauiun, kanssa suunnitellut maastopyöräilyreitin. Reittiä ei kuitenkaan ole vielä merkitty maastoon, joten paikka sopi erinomaisesti konseptiin liittyvän opastuksen ja tapahtuman testaukseen. Maastopyöräilytapahtuma on suunnitteilla toteutettavaksi keväällä 2013. Samaan aikaan Vantaan kaupunki on käynnistämässä virkamiestyön maastopyöräilypolkujen lisäämiseksi Marja-Vantaan läheisyydessä sijaitsevan Petikon alueen kaavaan. Vierumäellä kehitettävää konseptia ja kokemuksia voidaankin siis hyvin hyödyntää myöhemmin Petikon polkujen toteutuksessa.
YHTEISET ASEMAT
Yhteiset asemat -osaprojektin fyysisessä toteutuksessa taideprojektit olivat ensisijaisia. Näiden toteutus asemalla on suhteellisen helppoa, varsinkin jos ne tehdään väliaikaisiksi, jolloin lupien saaminen kaupungilta on helpompaa. Teosten suunnittelu tehtiin Metropoliassa opiskelijoiden ehdotusten pohjalta. Taideprojekti käynnistyi suunnitteluprosessilla, jossa päätettiin mitä muutoksia Malmin asemalle halutaan näkyville. Prosessin tueksi haettiin tietoa aikaisemmista julkisen taiteen projekteista ja tarvittavista luvista. Kevään 2012 aikana tehtiin hankkeen tueksi ja tiedottamisen avuksi kirjallinen raportti, jossa kuvattiin hankkeen tavoitteita ja toimenpiteitä vuosina 2011-12 sekä myöhempiä tavoitteita. Taideprojektien toteutus lähti käyntiin syksyn aikana. Hankkeen tälle osalle haettiin luvat, mikä osoittautui erääksi suurimmista haasteista. Alunperin ensisijaisena tavoitteena oli saada aseman Malminkaaren puoleiselle portaikolle lasimaalaukset, mutta tästä jouduttiin luopumaan.
Tämän sijaan Malmin bussiterminaaliin saatiin aikaan taidenäyttely, jonka suunnittelivat ja toteuttivat yhdessä Liina Blom ja Malmin nuorisotalon aktiivit. Taideteosten suunnittelu tapahtui Malmin nuorisotalolla pidetyissä taidetyöpajoissa. Näitä työpajoja järjestettiin kaikkiaan kolme kappaletta. Näissä työpajoissa nuoret tekivät luonnoksia teemoista, joista sen jälkeen suunniteltiin lopullinen teos. Teokset asennettiin Malmin bussiterminaalille 28.11.2012 ja ne saavat olla siellä tämän hetkisen sopimuksen mukaan vuoden verran. Luvan asentamiseen myönsi Helsingin kaupungin liikennelaitos, joka hallinnoi aluetta. Hankkeen päätavoite, mallin luominen siitä miten yhteisöllisen suunnittelun keinoin voidaan vaikuttaa julkisen kohteen (rautatieasema) ekologiseen ja sosiaaliseen kestävyyteen on tähän mennessä onnistunut. Hanke jatkuu keväällä 2013.
Osana Yhteiset asemat -osaprojektia Sykli järjesti Malmin asemalla esteettömyyden auditoinnin. Asiantuntijoina toimivat tässä Kynnys ry: aktiivit. Esteettömyysauditointi järjestettiin alkusyksyllä 2012. Lisäksi Sykli toteutti Malmin aseman jätehuollon nykytilan arvion ja kehittämissuunnitelman. Suunnitelma on esitelty VR:lle ja sen työstämistä jatketaan vuonna 2013.
Projektin innovatiivisuus
Uudet menetelmät ja sisällöt projektin toimeenpanossa, uudet yhteistyörakenteet jne.
Mitä uutta on kehitetty, esim. tuotteet, toimintatavat, palvelut?
Koulupolkukonseptissa testattu draamatyöpaja on hyvä ja syväluotaava menetelmä asukas/käyttäjälähtöisen tiedon keräämiseen. Draamatyöpajat tarjosivat muotoilijoille ja esityksellisen tutkielman kautta välillisesti myös virkamiehille viivähdyksen ja hetkisen lasten ajatusmaailmassa. Koulupolkua lähestyttiin lasten ehdoilla, ja tämä näkyi niin Koulupolkumanuaalissa kuin teatteri-ilmaisun ohjaajien esityksellisessä tutkielmassa vahvana lapsinäkökulmana.
Malmin asukkaiden ja toimijoiden osallistaminen suunnitteluprosessiin
Yhteiset asemat hankkeen tavoitteena on luoda malli siitä miten yhteisöllisen suunnittelun keinoin voidaan kohentaa julkisen kohteen, kuten rautatieaseman, ekologista ja sosiaalista kestävyyttä. Tätä kokeiltiin myös käytännössä. Julkisia taidehankkeita on ollut aikaisemminkin mutta Suomessa on vähän kokemusta siitä, miten paikalliset asukkaat ja erityisesti nuoret otetaan mukaan liikenneaseman kohentamiseen. Tässä mielessä hanke on tuottanut uutta tietoa ja kokemusta.
Pyörän huoltoasema -konseptissa nähtiin kaupunkikuvassa pitkään olleet lippakioskit uusin silmin. Pyörän huoltoasema -konseptissa palvelu rakennettiin osaksi jo olemassa olevaa kaupunki-infrastruktuuria. Ajatuksena on myös luoda huoltoasemapalvelusta eri kaupunginosien persoonallisille lippakioskeille yhdistävä tekijä. Kioskeja yhdistävä palvelukonsepti nostaisi samalla pyöräilyn näkyvyyttä kaupungissa linkittämällä nämä tunnistettavat maamerkit ihmisten mielikuvissa pyöräilijäpalveluihin.
Projektin tasa-arvovaikutukset
Uusia menetelmiä tai muita tasa-arvoa edistäviä tuloksia esim. osallistuvissa organisaatioissa.
Projektissa on huomioitu havainto, että naiset pyöräilevät miehiä vähemmän ja lapsia ei aina uskalleta päästää liikkumaan pyörällä. Pyöräilyturvallisuutta lasten koulumatkalla on mietitty erityisesti Koulupolku-konseptissa. Koulupolun kehittämisessä käytetty draamapajamenetelmä antaa koululaisille äänen ja tuo heidän kokemuksensa suunnittelijoiden ja virkamiesten kuultavaksi.
Autottomien ihmisten liikkumismahdollisuuksia edistäviä keinoja tavaroiden kuljettamiseen polkupyörällä on ideoitu eteenpäin. Naisten pyöräilyä edistäviä asioita ovat mm. pyörien varustelu ja vaatetus, joiden tuotekehitystä jatketaan osana projektia.
Yhteiset asemat -osaprojektin vaikutukset sosiaaliseen kestävyyteen kohdistuvat erityisesti esteettömyyteen ja nuorten tarpeisiin. Malmin aseman esteettömyyttä selvitettiin asiantuntijavoimin ja tulokset on toimitettu asemaa hallinnoivalle taholle. Nuorten huomioiminen tapahtui ottamalla heidät mukaan suunnitteluprosessiin ja toteutukseen työpajojen kautta, joita pidettiin Malmin nuorisotalolla.
Sukupuolten tasa-arvoon ei osaprojektilla ollut vaikutuksia eikä se kuulunut tavoitteisiin. Työpajoissa oli mukana nuoria kumpaakin sukupuolta, lisäksi mukana oli myös maahanmuuttajataustaisia nuoria.
Projektin vaikutukset kestävään kehitykseen
Millaisia vaikutuksia projektilla on ollut kestävän kehityksen (erityisesti ympäristövaikutusten) näkökulmasta?
Projekti edistää kestävää kehitystä jo lähtökohdiltaan kevyen ja joukkoliikenteen edistäjinä. Projektiin osallistuneet ovat nähneet kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen hyvät puolet ja osaavat puhua niiden puolesta myös tietopohjalta. Tämä tukee asenteiden muuttumista. Monet ovat vaihtaneet kulkuneuvoa jo projektin aikana.
Erityisesti Yhteiset asemat -osaprojektissa korostuvat lisäksi kestävän kehityksen ekologinen ja sosiaalinen näkökulma. Sosiaalinen kestävyys on oleellinen osa Yhteiset asemat -osaprojektia. Nuorten saaminen mukaan toimintaan vähentää ilkivaltaa asemalla ja parantaa turvallisuutta. Aseman toimivuuden ja viihtyisyyden parantaminen lisää joukkoliikenteen houkuttelevuutta, siten hankkeen perusajatus (kevyen ja joukkoliikenteen edistäminen) edistää myös ekologista kestävyyttä.
Yhteiset asemat -osaprojektissa tehtiin Malmin asemasta jätehuoltoselvitys ja annettiin ohjeita siitä kuinka tällaisessa kohteessa voidaan järjestää jätteiden lajittelu. Toinen tärkeä ekologinen näkökohta, aseman saavutettavuus kevyen liikenteen keinoin sai myös huomiota. Aseman pyöräparkkia arvioitiin ja annettiin ehdotuksia sen parantamiseksi, tätä näkökulmaa tullaan pitämään esillä ja edistämään hankkeen jatkuessa keväällä 2013.
Hyvät käytännöt
Mitä hyviä käytäntöjä projektissa on mahdollisesti kehitetty?
Miten hyviä käytäntöjä on levitetty tai aiottu levittää?
Tour de Lippakioski -tapahtuman suunnittelussa hyödynnettiin onnistuneesti facebookin ryhmätoimintoa. Koska tapahtumajärjestelyitä teki parikymmentä henkilöä, ja tuotantopalavereja oli vain joka toinen viikko, yhteinen sähköinen tila oli välttämätön.
Pyöräkeskuksen toiminnasta kesän aikana toteutettu käyttäjätutkimus, sen tulosten taittaminen ja painattaminen visuaaliseksi raportiksi sekä tulosten julkistaminen alkusyksystä 20.9.2012.
Draamapaja kokemuksellisen tiedon keräämisessä muotoilutyön tueksi ja havaintojen esittämisessä päättäjille
Yhteiset asemat -osaprojektissa kehitettiin mallia yhteistyöstä nuorisotoimen, kansalaisjärjestöjen ja viranomaisten välillä. Keväällä 2013 laaditaan laajempi raportti, jossa kuvataan osaprojektin teoreettinen tausta, aikaisempia vastaavia hankkeita, Malmin asemalla saadut kokemukset ja annetaan ehdotuksia jatkotoimista. Tämä raportti tullaan toimittamaan kaikille osaprojektissa mukana olleille ja sitä voidaan levittää Syklin kautta.
Toiminnan jatkuvuus
Mitä pysyvää on saatu aikaan ja kuka vastaa uudesta tai pysyvästä toiminnasta projektin päättymisen jälkeen?
Mitä voidaan siirtää tai saattaa muiden toimijoiden, esim. pk-yritysten, oppilaitosten tai viranomaisten käyttöön?
Suunnitelmat tulosten hyödyntämiseksi, onko jo hyödynnetty?
Hankkeessa ideoidut ja konseptoidut tuotteet ja ratkaisut antavat pohjan jatkokehittelylle ja uusille ratkaisuille hankkeen päätyttyä. Projektin väliarvioinnissa ohjausryhmän jäsenet ja työntekijät arvioivat, että käytetyt toimintamallit ovat vakiinnutettavissa osaksi pysyvää toimintaa. Kyselyyn vastanneet 16 asiantuntijaa arvioivat asteikolla 1 - 5 (1= täysin eri mieltä, 5= täysin samaa mieltä), että erityisesti Pyöräkeskus (ka. 4,8) ja kehittämisprojektit opiskelijoiden kanssa (ka. 4,6) ovat vakiinnutettavissa. Myös Malmin aseman ympäristön parantaminen (4,4), Marja-Vantaan pyöräilijäystävälliset ratkaisut (4,3), muotoilun menetelmien hyödyntäminen kaupunkisuunnittelussa (4,3) ja kaupunkilaiset suunnitteluun osallistava toimintamalli (4,0) koettiin vakiinnutettaviksi.
Projektin toiminnan jatkuvuutta pyritään varmistamaan tiiviillä yhteistyöllä Helsingin ja Vantaan kaupunkien kanssa sekä avoimella ja ajantasaisella tiedotuksella projektin etenemisestä ja tuloksista. Se, että projektin toimenpiteet nivoutuvat kaupunkien olemassa oleviin kehittämistarpeisiin ja -prosesseihin, tähtää toiminnan jatkuvuuteen. Projektin tähänastiset tulokset ovat vapaasti saatavilla projektin verkkosivuilla.
Pyöräkeskustoimintaa jatketaan Helsingissä vuoden 2012 konseptin pohjalta myös 2013, mikäli luvat toiminnalle saadaan. Pyöräkeskus on näillä näkymin siirtymässä HKL:n isännyyteen vuoden 2014 alusta, jolloin tavoitteena on lanseerata Pyöräkeskuksen 2.0 -versio. Osa suunnittelutyöstä toteutetaan Metropolian muotoilun koulutusohjelman opinnäytetyönä projektin puitteissa.
Vantaalle suunniteltu maastopyöräilytapahtuma on suunnitteilla toteutettavaksi keväällä 2013 Vierumäellä. Vierumäellä kehitettävää konseptia ja kokemuksia voidaankin hyödyntää virkamiestyönä käynnistymässä olevassa Petikon polkujen suunnittelussa ja toteutuksessa.
Yhteiset asemat -osaprojektissa syntyneitä tuloksia pyritään hyödyntämään jatkossa muilla pääradan liikenneasemilla. Malmin aseman taideteokset saavat nykyisen sopimuksen mukaan olla esillä yhden vuoden, mutta mikäli ne pysyvät siisteinä voidaan neuvotella jatkosta. Esikuvana tässä on Pasilan aseman tunnelissa oleva maalaus, joka on saanut jatkoaikaa. Malmin teosten materiaali valittiin niin, että sen pitäisi kestää pitkään.
Käytetty toimintamalli voidaan siirtää liikenneasemien kohentamisesta kiinnostuneille tahoille. Tällaisia ovat paikalliset oppilaitokset, asemia hallinnoivat viranomaiset ja kansalaisjärjestöt. Myös nuorisotoimen asiantuntijat voivat hyötyä kokemuksista.
Hanke jatkuu vuonna 2013 ja sen aikana kerätään lisää tietoa ja kokemuksia jotta hankkeen tuloksia voidaan hyödyntää myös Malmin aseman ulkopuolella.
