KD00AD90-2002 VP 2012 R2

Viestintämalli_kuvallinen.aiRyhmä 2: Linnea S., Johanna L., Katja M., Jane K., Aino S. & Iisa S.

Ryhmän tekstejä voi työstää
   •   kirjoittaen suoraan tälle sivulle (muokataksesi klikkaa ylhäältä oikealta Edit > Tee muutokset > klikkaa Save)
   •   pitämällä tekstiänne jossain muualla verkossa ja lisäämällä tänne linkin (editointitilassa näkyvien linkityskuvakkeiden avulla) materiaaliin, esim.
   ◦   http://fi.wikipedia.org/wiki/Google_Docs
   ◦   http://fi.wikipedia.org/wiki/Blogi
   ◦   http://piratepad.net/front-page/
   •   pitämällä materiaalianne tiedostoina Dropboxsissa & liittämällä tänne linkin, vrt. http://fi.wikipedia.org/wiki/Dropbox
   •   päivittämällä tälle sivulle lisäämiäsi liitetiedostoja (tee tällöin myös linkitys tiedostoon)

• Tärkeintä on, että tekstinne/ ryhmänne palauttamat materiaalit löytyvät tätä kautta helposti & ilman lukijan kirjautumisia erillisiin palveluihin! Ryhmä sopii oman työskentelynsä organisoinnin kontaktiopetuskertojen välissä.

Kollektiiviset muistiinpanot

Mitä viestintä on?

Maailma on täynnä viestejä ja niiden tuottajia, jakajia, etsijöitä, vastaanottajia ja muokkaajia (+tuotteita)
sanomien siirtämistä A:sta B:hen
viestien välityksellä tapahtuvaa sosiaalista vuorovaikutusta
inhimillistä symbolien käsittelyä merkitysten synnyttämiseksi toisissa ihmisissä
yhteisyyden ylläpitämistä
viestintä on välttämätöntä kaikella informaatiolle
viestinnän tutkimuksessa käytetään usein yhteiskunta- ja käyttäytymistieteiden käsitteitä, teorioita ja menetelmiä
1977 löydetty jo 160 erilaista määritelmää viestinnälle
Kuneliuksen mukaan selvää vastausta ei ole olemassa...
viestintä ei ole suoraviivainen prosessi vaan ennakoimatonta, jopa kaoottista
viestintää on määritelty ja tutkittu eri näkökulmista, mm.
- mekanistinen näkemys
- psykologinen näkemys
- yhteisöllinen näkemys
- kriittinen näkemys

Viestinnän vaikutukset ja tehtävät

Vaikutus = Muuos

Tietojen, asenteiden ja käyttäytymisen muuttuminen, muutospaineen torjuminen tai aijempien asenteiden vaihtuminen

Millä aikavälillä vaikutus tapahtuu tai vaikutusta tarkastellaan?

Lyhyen aikavälin muutokset
Kasautuvat muutokset
Pitkän aikavälin kulttuuriset muutokset

Sanaton eli nonberbaali viestintä

yhteydessä kielen alkeismuotoihin
osa perustuu synnynnäisiin ominaisuuksiin (itku, hymy,...)
usein tiedostamatonta, ilmaisevuus tällöin suuri
arvioidaan usein välittömästi (intuitiivinen tajuaminen)
ymmärtäminen yhteydessä vastaanottajan tuntemaan empatiaan
oppiminen muovaa (kulttuurierot) yksilöiden väliset erot
esim. ilmeet, eleet, tilankäyttö, pukeutuminen, koristelu, esineiden valinta ja käyttö

Viestinnän käsitteitä ja malleja

aikamme yleiskäsitys, kaikki olemme tuottajia, jakajia ja vastaanottajia
viestien välityksellä tapahtuva sosiaalinen vuorovaikutus (J. Fiske, 1992), tarvitaan väh. kaksi osapuolta
eri näkökulmat: mekanistinen, psykologinen, yhteisöllinen ja kriittinen näkemys

Viestintä siirtona: prosessuaalinen lähestymistapa

tekninen, välineellinen, tehokkuus, tarkkuus, keskeistä viestintäakti
sanomien, ei merkitysten, siirtäminen
tarkastellaan, miten viestit koodataan ja miten käytetään kanavia
painopiste sanomien lähettäjässä ja hänen tavoitteissaan (esim. markkinointi, mainonta)
puhutaan nimenomaan sanomien (ei ajatusten ja merkitysten) siirtämisestä
kritiikki lähettäjäkeskeisyydestä

Viestintä yhteisyytenä: semioottinen lähestymistapa

merkitysten vaihtamista ja tulkintaa, keskeisintä viestinnän tuottaminen, kysymykset kulttuurisia, esim.
- 1. mikä rooli teksteillä jossakin tietyssä kulttuurissa?
- 2. mikä on teksteien merkitys?
- 3. miten merkityksenanto tapahtuu?
kysymykset liittyvät teksteihin ja ovat kulttuurisia
miten B tulkitsee A:n viestin sanoman
merkityksen syntymiseen vaikuttaa kieli, kulttuuri, asenteet, ympäristö, menneisyys jne.
merkitykset syntyvät lähettäjän ja vastaanottajan vuorovaikutuksessa
tulkinta ei sama kuin tarkoitus
viestintä mahdotonta ilman yhteistä kieltä ja kulttuuria

Viestinnän metamalli (Craig)

Craig pyrki yhdistämään viestinnän tutkimuksen laajan kentän
kartoitti eri mallien, teorioiden ja koulukuntien yhteneväisyyksiä ja eroja

Seitsemän viestinnän perinnettä:

retorinen: viestintä käytännöllinen keskustelun taito
semioottinen: merkkien välittämistä ja tulkintaa
fenomenologinen: kokemus siitä, että olemme dialogissa toistemme kanssa
kyberneettinen: viestintä on tiedon virtausta
sosio-psykologinen: yksilöiden välistä vuorovaikutusta
sosio-kulttuurinen: sosiaalisen järjestyksen tuottamista ja uudelleen järjestämistä
kriittinen: prosessi, kaikki oletuksen voidaan haastaa milloin vain

Viestintämallit

metaforia; tapahtuma, ilmiö tai muu asia voidaan nähdä ja esittää suhteessa toisiin
yksinkertaistavat ja selkeyttävät monitahoisia ilmiöitä ja niiden välisiä suhteita
mallien avulla voimme asettaa kysymyksiä ja etsiä niihin vastauksia
parhaimmillaan auttaa näkemään asian monesta eri näkökulmasta
heikkouksia: voi johtaa liialliseen yksinkertaisuuteen, mallin ja todellisuuden välinen suhde voi vääristyä (malli "korvaa" todellisen toiminnan), mallintaminen saatetaan lopettaa liian aikaisin, jolloin mallia ei ole viety loppuun, mutta silti sitä käytetään jo tutkimuksen pohjana
Klassinen viestintämalli
- Aristoteles (384-322 eaa.) tutki retoriikkaa ja halusi palauttaa julkisen puhumisen maineen
- retoriikka = kyky havaita kunkin asian yhteydessä vakuuttava
- puhujakeskeinen viestintämalli on nelivaiheinen
- Shannon & Weaver (1949)
- Jakobson (1960)
- Barnlund (1970)

Yksilö ja yhteiskunta

Tarkastelunäkökulmia viestintään:
- historia - nykyisyys - tulevaisuus
- talous, tuotanto, kulutus
- teknologia
- funktiot, tehtävät, vaikutukset
- valta, suhteet
- merkitykset, tulkinnat
Lyhyt katsaus historiaan
- viestintä avainasemassa, taloudellisessa, poliittisessa ja kulttuurisessa murroksessa osana vallankäyttöä
- assosiatiivisuuden kasvu
- aika ja paikka: reaaliaikaisuus
- kuvitteelliset yhteisöt: tiivistymistä ja hajautumista (esim. globaalisuus)
Valtasuhdetta selvittäessä:
1. kenellä on valtaa (subjekti)
2. kuka on vallan kohde (objekti)
3. mikä on vallan perustana (keinot)
4. kuinka suurta on valta (määrä)
5. kuinka laajaa on valta (käyttöalue)
Viestinnän vaikutukset ja tehtävät
- keneen tai mihin vaikutus kohdistuu?
- vaikutus=muutos
- millä aikavälillä vaikutus tapahtuu/vaikutusta tarkastellaan?

Tieto on valtaa, se, joka tietää, voi ohjailla ihmisiä.Tiedon jakaminen vahvistaa yhteiskuntaa, toisaalta lisää kilpailua.

Monikanavaisuus

sama sisältö monikanavaisesti käyttäjän saataville eri päätelaitteiden kautta
laitteiden rooli ihmisten toiminnassa muuttunut
10 vuoden päästä meillä on arviolta käytössä 16 eri päätelaitetta
koko maailma = käyttöliittymä
toisaalta ihmisetkin monikanavaisia (monta aistikanavaa)
eri laitteita käytetään eri tilanteissa (kännykkä, tabletti, TV, PC...)

Yksilö, valta ja monikanavaisuus

digitaaliset mediaympäristöt luovat uusia olemassaolon tapoja ja muotoja
- monikanavaisuuden kautta olemme läsnä useissa ympäristöissä samaan aikaan -> multilineaarinen olemassaolo
yksilöt, ryhmät ja yhteisöt ratkaiseva muutosvoima
kuka hallinnoi meidän itsestämme tuottamaa tietoa? Kuka käyttää valtaa monikanavaisessa, verkottuneessa, fragmentoituneessa ympäristössä?

Tarina ja viestintä

Mikä on tarina? Ei yhtä määritelmää

sarja tapahtumia ajassa, kronologinen järjestys
fiktiivinen tai ei-fiktiivinen kertomus teosta, tapahtumasta tai tapahtumien kulusta

Tarinankerronta

tarinat olleet aina osa kulttuuria
- säilyttävät ja välittävät tietoa
- palvelevat monia ihmisten tarpeita viihteessä, opetuksessa, uskonnossa yms.
tarinankerronnan mahdollisuuksia ei ole kokonaan tutkittu, vaan uusia kerronnan muotoja ja tapoja kehitetään jatkuvasti

Miksi tarinat kiehtovat?

Aristoteleen mukaan tarinan tarkoituksena on puhdistua säälin ja pelon tunteista (katharsis)
- tarinoiden tarkoitus on imitoida todellista elämää (mimesis)
tarinoiden avulla voimme kokea asioita, jotka eivät muuten olisi meille mahdollisia (miten se vaikuttaa meihin?)
Aristotelinen tarinankerrontaperinne vaikuttaa samaistumisen kautta
ns. eeppinen tarinankerronta vaikuttaa vieraannuttamisen kautta
- pyritään siihen, ettei katsoja eläydy, vaan tietää kokemuksen olevan tarinaa
- vedotaan järkeen, ei tunteisiin
- kehittäjät: Erwin Piscator ja Bertolt Brecht 1930-luvulla

Tarinarakenteet

tarina voidaan nähdä myös erilaisten elementtien kudelmana -> kokonaisuus, kun sen elementit sommitellaan sopivalla tavalla

Tarinallinen kuva, esim. Annie Leibowitz

Tarinarakenteet

some rakentuu dialogisista ja verkottuneista, jatkuvasti kehittyvistä tarinoista¨
toiminnan jäljet voidaan nähdä ketjuttuvana, jatkuvasti kehittyvänä tarinaverkostona
"global campfire"

Tarinaverkosto

meitä koskevia tietosirpaleita voidaan tulkita missä tahansa järjestyksessä ajasta ja paikasta riippumatta (lineaariset ja ei-lineaariset tarinat)
tahdomme liittää itsemme kiinnostaviin tarinoihin (jakaminen, tykkääminen Facebookissa, yhteisöt, ryhmät yms.)

Tarinat ja valta

näkökulmat valitaan eli käytetään valtaa
todistamisen funktio (esim. suomalaisuuden/kansallisidentiteetin rakentaminen
määrittää, keitä olemme

Talous ja tuotanto

Mediatekstit kulttuuriteollisuuden tuotteena?

kulttuuriteollisuutta koskeva keskustelu alunperin kriittistä, vrt. Frankfurtin koulukunta
kulttuurin ja teollisuuden vastakkainasettelu, molemmat kuitenkin usein pitkälle standardisoituja
riskialtista liiketoimintaa: yritykset riippuvaisia toisistaan, eivät voi kontrolloida täysin julkisuutta, arvaamaton yleisö
"ennen kaikki paremmin, nyt kaikki kaupallista" -ajattelu ollut koko ajan, jo Aristoteles muinoin ajatteli näin

Viestinnän tuotanto

nivoutuu kysymyksiin taloudesta, mediateollisuudesta ja vallasta
ammatilliset käytännöt ja ammattiryhmät - amatöörituotanto
Silvio Berlusconi

Mediadiversiteetti

median monimuotoisuus, kytkeytyy:
- omistuspohjan, työvoima, lähteiden, sisältöjen ja vastaanoton monipuolisuuteen

Mediakonvergenssi

yhteensuuntautuminen ja läheneminen mediassa, jotka muuttavat mediakenttää, liittyy:
- sisältöjen, teknologian ja talouden/omistuksen yhdentymiskehitykseen

Taloudellisilla sidoksilla vaikutuksia viestinnän

tuotantorakenteisiin
levitysjärjestelmiin
sisältöihin
makujen, arvojen, normien säätäminen
vaikutus kulutukseemme/kulutustavaratuotannon tarpeet/tavaroiden kierto

Medioiden sisällön määrittäjät

omistus ja kontrolli
mediainstituutiot
valtio ja lainsäädäntö
medioiden itsesäätely ja kontrolli (some-ohjeistukset mm.)
taloudelliset määrittäjät
mainostajat
yleisöt
mediatyöntekijät
lähteet

(Mastenman 1989)

Kahdet markkinat - kaksi tuotetta

Markkinaehtoistuminen

markkinaehtoistumisen seurauksena media viihteellistyy
asiajournalismin suhteellinen osuus mediassa pienenee ja viihteen suhteellinen osuus kasvaa
asian ja viihteen raja medisällöissä hämärtyy
voimakkainta tämä kehitys on sähköisessä mediassa

Rakenteellisia muutoksia

muutokset kilpailutilanteissa
muutokset omistussuhteissa
liiketaloudellisen ajattelun kehitys ja muutokset
(meritokratia)

Käyttäjälähtöinen sisällöntuottaja vai tuottaja-käyttäjä? (Axel Bruns)

Produsage -> Prosumer (consumer and producer)
yleisö mukana palvelujen tuottamisessa ja parantamisessa, sisältö muokkautuu käyttäjien mukaan (esim. Wikipedia, Linux)
hyödyntäminen mediassa, yritystoiminnassa, yksityiselämässä? Vaikutus yhteiskuntaan?
blogit
kansalaisvaikuttaminen ja vertaisrahoitus