You are viewing an old version of this page. View the current version.

Compare with Current View Page History

« Previous Version 13 Next »

Ryhmä 3:

Ryhmän tekstejä voi työstää
    •    kirjoittaen suoraan tälle sivulle (muokataksesi klikkaa ylhäältä oikealta Edit > Tee muutokset > klikkaa Save)
    •    pitämällä tekstiänne jossain muualla verkossa ja lisäämällä tänne linkin (editointitilassa näkyvien linkityskuvakkeiden avulla) materiaaliin, esim.
    ◦    http://fi.wikipedia.org/wiki/Google_Docs
    ◦    http://fi.wikipedia.org/wiki/Blogi
    ◦    http://piratepad.net/front-page/
    •    pitämällä materiaalianne tiedostoina Dropboxsissa & liittämällä tänne linkin, vrt. http://fi.wikipedia.org/wiki/Dropbox
    •    päivittämällä tälle sivulle lisäämiäsi liitetiedostoja (tee tällöin myös linkitys tiedostoon)

    •    Tärkeintä on, että tekstinne/ ryhmänne palauttamat materiaalit löytyvät tätä kautta helposti & ilman lukijan kirjautumisia erillisiin palveluihin! Ryhmä sopii oman työskentelynsä organisoinnin kontaktiopetuskertojen välissä.

Tehtävä 1: Muistiinpanoja näkökulmasta "Mitä viestintä on?"

1. Communication Models:

  • Viestintä on järjestelmä, jossa yhdenkin osa-alueen muuttumiinen vaikuttaa toiseen. Samoista lähtökohdista saattaa myös syntyä erilaisia tuloksia riippuen siitä, "mitä on ollut aiemmin".

2. Tieto on mallien muodostamista

  • Tulkitsemme saamiamme viestejä aikaisempien kokemuksiemme kautta. Tästä johtuen tietyn viestin tulkinta vaihtelee riippuen yksilöstä.

3.Tiedon tunnusmerkit

  • Jotta tiedämme puhuvamme samasta asiasta, täytyy se ensin määritellä. Esim. Voit tutkia jotakin, mutta tarkasteletko sitä vai selvitätkö sitä?

4. Tieto on valtaa

  • Sillä kuka määrittelee tiedon, on valta. Se missä asemassa olemme vaikuttaa siihen, millaisia viestejä otamme vastaan ja kehen vertaamme itseämme.

Ryhmän viestintämalli

Ideointia:

Tulkinnanvaraisuus:

Ryhmä 3
There are no images attached to this page.

  • Lisää motivaatio aie-kohdan alle/lisäksi
  • Clipart-kollaasi!

viestintamalli.pdf

viestintamalli2.pdf

 

Kollektiiviset muistiinpanot

 Joukkoviestintä

  • Esimerkkejä viestinnän vaikutusten määrittelystä

    1. Keneen tai mihin ja millä tasolla

    2. Missä muutos tapahtuu

    3. Tarkoittaako vaikutus muutosta

    4. Millä aikajaksolla muutosta tarkastellaan ja kuinka pysyviä ne ovat?

  • Ferdinand Tönniesin erottelu yhteiskunnalliseen ja yhteisölliseen järjestykseen:

    1. Yhteisö

      • Sukulaisuus, kieli, perinteet, yhteiset tavat luovat ihmisten välisen järjestyksen pohjan

      • Ihmisten väliset suhteet ovat henkilökohtaisia ja selkeitä

b. Yhteiskunta

      • Järjestys perustuu markkinoihin, jolloin ihmisten on valvottava omaa etuaan → Ihmisistä tulee yksilöitä sanan varsinaisessa merkityksessä

      • Ihmiset ovat toisistaan erillisiä ja ainutlaatuisia yksilöitä

      • Suhteita ohjaavat transaktiot eikä orgaaninen yhtenäisyys kuten aiemmin

      • Vasta yhteiskunnasta syntyi ajatus yhteisöstä massana

      • massa määritellään yksilöiden välisten suhteiden mukaan

      • Yksilöt erilaisia

      • Ei johtajaa, ei kykene toimimaan itsenäisesti ja suunnitelmallisesti

        • → Internet haastaa tämän ajatuksen → Esim. Sichuanin maanjäristys 2008 → Sukulaisten etsiminen ja avun järjestäminen

  • MCR-perinne (mass communication research)

    • Kritisoitu tutkimuksen kysymyksen asettelun johdattelevuudesta ja lyhyen aikavälin tulosten seuraamisesta

    • Edustaako journalismi yleistä mielipidettä tekemällä kyselyitä vai julkista mielipidettä tarjoamalla ihmisille estradin keskusteluille→ Luodaanko ihmisille mielipide vai annettaanko heidän luoda se itse?

    • Joukkoviestinnällä on vaikeaa luoda uusia mielipiteitä: Se enemmänkin vahvistaa vanhoja

    • Tietolähteellä suuri merkitys vaikutuksen uuden mielipiteen luomiseen:→ Uskottavampi saattaa vaikuttaa lyhyellä aikavälillä, mutta pitkällä aikavälillä ero kuroutuu.

    • Jos tietoa tarkasteltiin useasta näkökulmasta, sillä pystyttiin paremmin vaikuttamaan eri mieltä oleviin ja koulutetumpiin (perustelujen vaatimiseen tottuminen)

    • Jos halutaan vahvistaa tiettyä mielipidettä, on yhteen näkökulmaan pohjautuva tarkastelu tehokasta

    • Vaikuttamisessa ei ole tärkeää mitä sanotaan ja miten se perustellaan, vaan kuka sen sanoo. (Esim. Timo Soini)

  • Mielipidevaikuttajat (portinvartijat)

    • Joukkoviestinnällä voidaan parhaiten vaikuttaa mielipidevaikuttajien kautta

      • Ihmiset muuttavat helpoiten mieltään läheisen ihmisen "painostuksesta"

      • Mielipidevaikuttajia voi olla useita ja toimivat yleensä tietyllä kapealla alalla → Mielipiteet ovat siis sosiaalisia ja ihmisten omien verkostojen luomaa

  • Tajunnallisen riitasoinnun hypoteesi

    • Kun ihminen kohtaa ristiriidan, hän kokee sen epämiellyttävänä ja pyrkii purkamaan tilanteen

    • Esim. Mielipiteen muuttaaminen tai vaikka ristiriidan toisen osapuolen "ignooraus"

    • mielipiteen muuttaminen riippuu yleisesti siitä, että onko vastapuoli tarpeeksi tärkeä, jotta haluat heidän olevan samaa mieltä kuin sinä.
    • monesti ''ignooraus'' perustuu siihen, että vastapuoli ei ole tärkeä, eikä heidän mielipiteellään ole väliä. Näin väittely loppuu lyhyeen.
  • Joukkoviestinnän vaikutuksen mekanismeja

    • Agenda setting- teoria

      • Joukkoviestimet eivät vaikuta niinkään ihmisten mielipiteeseen, vaan siihen mistä ihmisillä on mielipiteitä

      • Esim. poliitikkoja arvioidaan esillä olevien asiakysymysten perusteella:

        • Joukkoviestintä voi vaikuttaa nostamalla haluamiaan mielipiteitä → yleinen mielipide vaikuttaa poliitikkojen päätöksiin

    • Hiljaisuuden spiraali

      • Joukkoviestintä vaikuttaa vääristämällä käsitystämme muiden mielipiteistä

      • Jos luulemme muiden ajattelevan asiasta toisin, emme uskalla tuoda esiin omia vastakkaisia mielipiteitämme (tai kerromme olevamme asiasta jotain muuta mieltä)

      • Voimistetaan tiettyjä ajatuksia ja vastakkaiset joutuvat vaikenemisen kierteeseen

      • Teoria olettaa, että ihminen luonnostaan pelkää yhteisön hyljeksintää

        • kollektiivinen ryhmäpaine → vrt. tajunnallinen riitasointu

        • Toimivuus riippuu yleisön keskinäisitä sidoksista → laaja mielipiteiden vaihtaminen ei tule kyseeseen

        • Laajan mielipiteen vaihtaminen kestää paljon kauemmin, eli nopeana mielipiteen vaihtajana isolle ryhmälle joukkoviestintä ei toimi.

    • Kehystäminen

      • Joukkoviestimet vaikuttavat suosimalla rajauksia näkökulmiin

      • Pommittamalla tiettyjä "kehyksiä" yleisöön voidaan kyllästämisen kautta luoda mielleyhtymiä asioiden välillä

      • esim. EU kannattajat ovat eteenpäinkatsovia, vastustajat haluavat pysyä paikallaan

      • Vrt. Hiljaisuuden spiraalin liittäminen kehystämiseen

      • Sensuurissa käytetään kehystämistä paljon.
      • esim. uutisia jotka on pakko kertoa mutta ei haluta kertoa joitain asioita, tuodaan esille vain osa kokonaisuutta.
      • Propagandassa kehystäminen on oleellinen osa viestimistä. Vihollisesta annetaan vain kauheimmat tiedot kansalle, yrittäen vaikuttaa mielipiteeseen.

    • Kultivaatioteoria

      • Joukkoviestinnän (etenkin väkivaltaviihteen) vaikutukset ovat kasautuvia ja pitkäikäisiä

      • Väkivaltaisempi televisio-ohjelma merkitsee elämistä väkivaltaisemmassa ympäristössä

        • Ei vaikuta vain asenteisiin vaan koko maailmankuvaan

        • Mitä enemmän katselet, sitä enemmän muokkaannut

  • Yhteenveto

    • Kirjoittaja (Kunelius) uskoo itse joukkoviestinnän kasautuviin ja pitkäaikaisiin vaikutuksiin

    • Henkilökohtaisten kontaktien vireys, omat kokemukset ja joukkoviestinten monipuolisuus luovat vastuskykyä joukkoviestimien vaikutusta vastaan

 

Tarinat ja tarinakulttuuri

  • Tarinalle ei ole yhtä selkeää määritelmää:

    • MÄÄRITELMÄ 1: Kertomus teosta, tapahtumasta tai tapahtumien kulusta → esitystapa, johon seuraaja voi samaistua

    • MÄÄRITELMÄ 2 (parempi): Tarina on erilaisten tapahtumien kudelma ja verkosto → Näistä muodostuu kokonaisuus, kun ne sommitellaan sopivalla tavalla

  • Osa ihmisten kulttuuria → tiedon säilyttäminen → viihde, uskonto, opetus

    • esim. Kalevala ja muut ennen kirjoitustaitoa luodut perimätiedon säilymistä vaalivat tarinat → Tarina on helpompi muistaan kujin jokin asia sanasta sanaan

  • Tai osa ihmistä? → esitystapa kehittyy ympäristömme muuttuessa

    • esim. kuvat → kuvan ja äänen yhdistäminen televisiossa

  • Miksi tarinat kiehtovat?

    • Samaistuminen → eläminen ja kokeminen tarinan kautta → omien tunteiden käsittely

    • Tarinoiden avulla ymmärrämme toisten ihmisten (monesti päähenkilöiden kautta) elämää ja voimme kokea heidän iloisen tai surullisen elämän, ja suhtautua näin paremmin oikeisiin vastineisiin.

    • Voimme kokea asioita, jotka muuten eivät olisi mahdollisia

    • Tarinat mahdollistavat elämän rutiineista karkaamisen, hyvin tärkeätä monille ihmisille, joille rutiinin kanssa voi olla vaikeata elää
    • Mielenkiintoinen tapa opettaa, ja opettamisessa on kautta aikojen käytetty tarinoita
    • Tarinat ovat myös historian tuntemuksen kannalta yhteisöille ja ryhmille hyvin tärkeä tekijä
    • Pystymme tarinoiden avulla vastaamaan kysymyksiin joihin emme voi saada vastausta muuten, vaikka vastaus ei ehkä ole oikein, monesti se tuo mielenrauhan.

  • Aristotelinen tarinankerronta vaikuttaa samaistumisen kautta → vetoaa tunteisiin

    • Usein:

      • Etenee syy/seuraus-suhteessa

      • Rajattu aika ja paikka

      • Päähenkilöllä ongelma, joka ratkaistaan tarinan päätteeksi:

  • Eeppinen tarinankerronta vaikuttaa vieeraantumisen kautta:

    • Useita eri tarinalinjoja

    • Ottaa mukaansa pohdinnan kautta → miten tämä liittyy tarinaan

    • Vetoaa järkeen

    • Katsoja kokee olevansa katsoja, ei kokija

    • Romantisoi tapahtumaa, jossa monet hahmot esiintyvät sankarimaisina

  • Tarinankerronnan muodot yhdistyvät usein toisiinsa → esim kokonaiskaari, jonka ymmärtää vasta lopussa

  • Tarina pitää päättyä siten, että se koetaan päättyneeksi

  • Tarinassa olevat elementit tulee liittyä toisiinsa ja merkityksellisiä tulevien tapahtumien näkökulmasta

  • No labels
You must log in to comment.