Aiempi vuoden 2011 väliraportti
Aiempi vuoden 2012 väliraportti
Projektin lähtökohta, tavoitteet ja kohderyhmä
Loppuraportin täyttöohjeesta:
Mihin tarpeeseen projektilla on haettu ratkaisua?
Mitä yrityksiä/organisaatioita on ollut kohteena?
Projektin lähtökohtana oli havaittu muotoiluosaamisen ja ympäristömyönteisen suunnittelun tarve joukkoliikenteeseen, lähijunien asemaympäristöihin, pyöräilyyn ja jalankulkuun liittyvissä ratkaisuissa. Kehittämisen kohteiksi on valittu 1) pyöräilijäystävällisten palvelujen ja ratkaisujen suunnittelu uudelle Marja-Vantaan alueelle, 2) jo vireillä olleen pyöräkeskuskonseptin kehittäminen ja pilotointi Helsingissä sekä 3) pääradan asemaympäristöjen parantaminen yhteistyössä asukkaiden ja muiden toimijoiden kanssa. Kohteiden valinta oli siinä mielessä onnistunutta, että niiden kautta saatiin kerättyä kattavasti tietoa sekä kokemuksia toimintamalleista, joita voidaan hyödyntää myös muilla alueilla.
Projektin toteutus ja yhteistyö
Osallistuvien yritysten/organisaatioiden valinta.
Projektin toteutus ja eri tahojen yhteistyö projektissa.
Työn- ja vastuunjako yhteistyökumppaneiden kesken.
Kansainvälinen yhteistyö.
Projektin yhteistyökumppaneiksi onnistuttiin saamaan keskeiset pyöräilyn edistämisen parissa pääkaupunkiseudulla toimivat organisaatiot. Projektin ohjausryhmässä ovat mukana Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto, Vantaan kaupungin Marja-Vantaa -projekti, HKL, HSL, VR, Liikennevirasto, Helsingin polkupyöräilijät Hepo ry, Ympäristöministeriö sekä osatoteuttajien ja rahoittajan edustajat.
Projektin status osana virallista World Design Capital Helsinki 2012 -vuoden ohjelmaa lisäsi osaltaan näkyvyyttä kumppaneille. Tulokset ovat herättäneet kiinnostusta teemaa sivuavissa tahoissa ja hanketta esiteltiin mm. Luova kohtaamispaikassa, Kunnossa kaiken ikää -ohjelman tilaisuudessa, Kävelyn ja pyöräilyn valtakunnallisen toimenpidesuunnitelman seurantaryhmän kokouksessa ja Liikkumisen ohjauksen verkostossa. Pääkaupunkiseudun kontaktien ohella projektissa järjestettiin opintomatka Tampereelle sekä tapaaminen Tampereen teknillisen yliopiston Liikenteen tutkimuskeskuksen Vernen Pykälä-tutkimusryhmän (Pyöräily ja kävely osaksi kaupunkien liikennejärjestelmää) kanssa osana syksyn 2012 innovaatioprojektia. Osallistuminen alkutalvella 2013 Oulussa järjestettyyn kansainväliseen talvipyöräilykonferenssiin poiki myös kiinnostuneita yhteistydenottoja.
Projektia koordinoivat projektipäällikkö Merita Soini ja tuottaja-tiedottaja Päivi Keränen. Päätoteuttaja Metropolia Ammattikorkeakoulu toimi vetovastuussa Helsingin ja Vantaan kaupunkien kanssa toteutettavia osaprojekteja, joiden kumppanijoukko on koottu kunkin osaprojektin tarpeiden mukaan:
HELSINGISSÄ TEHTY KEHITYSTYÖ
Pyöräkeskuksen toteutussuunnittelussa ja testauksessa pääyhteistyökumppanina oli Helsingin kaupungin kaupunkisuunnitteluvirasto. Lisäksi mukana olivat Kampin suutari, joka toimi keskuksen isännöitsijänä ja korjauspalveluntuottajana sekä Greenbike, vuokrauspalveluntuottajana sekä vuonna 2013 pyöräkeskustoimintaa koordinoineet Valpastin Oy ja Mobinet Oy. Metropolian viestinnän opiskelija suunnitteli keskuksen visuaalisen ilmeen osana opinnäytetyötään. Måndag Oy oli mukana keskuksen kesän 2012 viestinnän suunnittelussa sekä toteutti samaan aikaan info- ja näyttelytila Laiturilla järjestetyn Fiilari-näyttelyn, jossa LAD oli puolestaan näytteilleasettajana. Asiantuntijayhteistyötä tehtiin myös pyöräkeskusta ennen hankkeen käynnistymistä konsulttityönä tehneen WSP Finland -toimiston kanssa, jonka muotoilijat ohjasivat kesällä 2012 toteutetun käyttäjätutkimuksen tekemistä.
Pyöränhuoltoasema -pilotoinnin kehittelyssä oli mukana lippakioskiyrittäjiä, Metropolian kulttuurituotannon ja muotoilun koulutusohjelmat sekä huoltovälineet toimittanut Huntteri Oy. Palvelun kehittämisessä hyödynnettiin aktiivipyöräilijöiden asiantuntemusta.
Hankkeen Helsinki Design Week -tapahtumia suunniteltiin yhteistyössä Helsinki Design Week -organisaation kanssa. Vuonna 2011 viikolla järjestettiin hankkeen Liikkuvan arjen design -alioitusseminaari. Vuonna 2012 vuorossa oli matkailijoille suunnattu Hello, Design Tour, jonka toteutuksessa oli mukana Finnish Design Shop ja Pyöräkeskuksellä järjestetty Fillarin uudet vaatteet -työpaja. Vuonna 2013 hankkeen toiminta huipentui yhteistyöverkostoa kokoavaan Liikkuvan arjen työhuone -työpajaan.
VANTAALLA TEHTY KEHITYSTYÖ
Maastopyöräreittien suunnittelussa ja toteutuksessa kumppaneina olivat Vantaan kaupunki (tapahtuma- ja kaupunkikulttuuripalvelut, ympäristökeskus, liikuntapalvelut, viheralueyksikkö), Korson kaiku ja Metropolia. Projektin vastuulla oli opasteiden suunnittelu ja testaus. Ensimmäinen testipäivä pidettiin 18.5.2013 Vantaan Vierumäellä.
YHTEISET ASEMAT KEHITYSTYÖ
KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ
Kansainvälinen yhteistyö käynnistyi tutustumis- ja opintomatkalla Lontooseen ja Gentiin 26. - 31.3.2012. Matkalla hahmottui yhä tarkemmin, että LADin toiminta ja innovaatioprojektit vastaavat todelliseen tarpeeseen - pyöräilykaupunki kehittyy pieni pala kerrallaan ja positiivista kuvaa luovat tapahtumat sekä pyöräilyä helpottavat ja siihen kannustavat palvelut ovat keskiössä. Ihmisten asenteellinen muutos on tärkeää pyöräilykaupungin muodostumisessa. Sen aikaansaaminen vaatii jatkuvaa näkymistä mediassa ja kaupunkikuvassa sekä riittävästi aikaa uusien käyttäytymismallien omaksumiselle. Tapaamisissa London Cycling Campaign -järjestön ja Gentin kaupungin (Mobiliteitsbedrijf) kanssa saimme vahvistusta tekemällemme työlle - LADissa kehitetyt konseptit ovat asian ytimessä. Niissä on myös uutta muotoilullista näkökulmaa, jolle selkeästi on tarvetta. Saamamme käytännön esimerkit helpottivat asioiden esittelyä kumppaneille ja opiskelijoille. Matkalla otettuja valokuvia ja videoita hyödynnettiin esimerkkeinä olemassa olevista toteutuksista, suunnittelutyön tukena sekä projektin viestinnässä.
Projektin osaprojektivastaava Pasi Pänkäläinen osallistui syksyllä 2012 asiantuntijoille järjestettyyn kaupunkiliikkumista pohtineeseen ARMI Open workshopiin. Työpajaan oli kutsuttu elinkeinoelämän, graafisen suunnittelun, liikennesuunnittelun, median, muotoilun, rakentamisen ja taiteen ammattilaisia pohtimaan kaupunkisuunnittelun ajankohtaisia haasteita kunkin kaupungin perspektiivistä käsin yhdessä kaupunkilaisten kanssa. Helsingin lisäksi vastaava asiantuntijapaja järjestettiin Lontoossa, Tukholmassa, Hongkongissa, Tallinnassa, Pietarissa ja Kapkaupungissa. Työryhmät esittelivät ajatuksiaan liikkumisesta ja kommunikaatiosta kaupunkiympäristöissä Skype-yhteyden avulla Helsingissä järjestetyssä tilaisuudessa 7.9.2012. Esille nousivat tyhjien tilojen väliaikaiskäyttö, kaupunginosaliikkeiden herääminen erityisesti Helsingin vanhoissa kaupunginosissa, toive suuremmasta määrästä väliaikaisia pop-up-ratkaisuja myös kaupunkisuunnittelussa sekä hyväksi havaitut palvelumuodot, jotka eivät ylitä uutiskynnystä – kuten jo vuosikymmeniä toiminut ilmainen leikkipuistoruokailu Helsingissä.
Projekti järjesti Moving in the Cities -työpajan 30.10. - 1.11.2012 yhteistyössä Donghuan yliopiston kanssa Shanghain Radical Design Week'llä. Työpajassa kerättiin ja vaihdettiin kokemuksia kaupunkipyöräilystä Shanghaissa ja Helsingissä sekä hahmottiin ja visualisoitiin yhdessä tulevaisuuden skenaarioita. Käytetyt menetelmät ja työpajan teema herättivät kiinnostusta ja oli kiinnostavaa huomata, että Shanghaissa löydettiin tarpeita samankaltaisille pyöräkeskuspalveluille, kuin projektissamme on ideoitu. Lisäksi projekti oli mukana Metropolian Urban Inspirations -näyttelyssä. Radical Design Week oli WDC-vuoden satellittitapahtuma.
Projektissa syntyneitä ajatuksia ja nopean protomallintamisen toimintatapaa esiteltiin loppuvuodesta 2012 Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston pyynnöstä European Cycling Federationin (ECF) edustajille, jotka olivat tutustumassa Helsinkiin mahdollisena kansainvälisen Velo-City -kongressin isäntänä. Vaikka konferssi-isännyys jäi tällä kertaa saamatta, ECF-vieraat olivat erityisen kiinnostuneita projektin tavasta osallistaa opiskelijat kaupungin kehityshankkeisiin ja samalla rakentaa heidän ammatillisia valmiuksiaan kestävään suunnitteluun.
Velo-City 2013...
Julkisuus ja tiedottaminen
Julkisuuden ja tiedotuksen toteutuminen suunnitelmaan verrattuna.
Miten ja kenelle projektista, sen sisällöstä ja tuloksista on tiedotettu?
Mitä välineitä tiedottamisessa on käytetty?
Onko projektia tai sen tuloksia muutoin esitelty julkisuudessa - miten?
Projektin viestinnässä pyrittiin viestintäsuunnitelman mukaisesti avoimuuteen, vuorovaikutteisuuteen ja visuaaliseen esittämistapaan sekä kohderyhmien tavoittamiseen niillä foorumeilla, joilla he jo entuudestaan olivat aktiivisia. Verkko- ja sosiaalisen median näkyvyyden lisäksi panostettiinkin hankeviestinnän toteuttamiseen hankkeen ja sen ajatusten tutuksi tekemiseen tapahtumissa ja tilaisuuksissa. Viestinnän toteutusta helpotti, että useat aihepiirin parissa toimivat verkostot (Kunnossa kaiken ikää, Liikkumisen ohjauksen verkosto, Luova kohtaamispaikka sekä Kävelyn ja pyöräilyn seurantaryhmä) kutsuivat esittelemään toiminnastamme ja tuloksistamme. Projektin status osana virallista World Design Capital Helsinki 2012 -vuoden ohjelmaa varmasti lisäsi osaltaan mielenkiintoa hanketta kohtaan. Tapahtumanäkyvyyteen sekä keskustelun avauksiin eri toimijoiden välillä panostettiin erityisesti muotoilupääkaupunkivuoden 2012 aikana. Ohjausryhmän jäsenet tiedottivat tapahtumista mahdollisuuksien mukaan organisaatioidensa omissa kanavissa.
Hankkeen järjestämät tapahtumat ja esiintymiset
- Liikkuvan arjen design -seminaari 15.9.2011
- Konseptinäyttely Metropolian Luovuus syttyy -foorumissa 17.10.2011
- Liikkuvan Arjen Design esittäytyy Leppävaarassa 1.11.2011
- Malmin Yhteiset asemat -konseptien esittely 15.12.2011
- Projektiesittely osana Metropolian Tikkurilan toimipisteen WDC-viikonlopun avoimien ovien päivää 3.2.2012
- Liikkuvan arjen työhuone Vantaan Designikkunassa 28.2.-4.3.2012 (konseptinäyttely + työpajoja: Lippakioski <3 Pyöräily -työpaja 29. pvä, avoin suunnittelupalaveri liikkuvan arjen designista Vantaalla 1. pvä ja "Pimeän ajan asemat" -valoteosten ensimmäisten konseptien esittely 2. pvä)
- Projektiesittäytyminen Lasipalatsin Luovassa kohtaamispaikassa 29.2.2012
- Marja-Vantaan pyöräilyportti -suunnittelutyöpaja Vantaan Designikkunassa 8.5.2012
- Esittelyständi Metropolian henkilöstön ja opiskelijoiden Tour de Metropolia -tapahtumassa 11.5.2012
- Tour de Lippakioski ja pyörän huoltoasemakokeilun lanseeraus (Arabianranta-Kallio-Eira-Kaapelitehdas) 12.5.2012
- R:Evolution -muotinäytös 15.5.2012
- Kampin pyöräkeskuksen avajaiset 12.6.2012
- Pyörän huoltoasema -konsepti esillä osana Fiilari-näyttelyä Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston info- ja näyttelytila Laiturilla 12.6. - 4.8.2012
- Esillepano Bicycle Film Festival -tapahtumassa 26.-29.7.2012
- Esillepano ja Pyörän huoltoaseman testaus osana Metropolian majaa HEL_FWRD Fashion Villagessa Senaatintorilla 8. - 10.8.2012
- Fillarin uudet vaatteet -neuletuunaustapahtuma 8.-9.9.2012, Pyöräkeskus Narinkkatori
- Hello, Design tour! - matkailijoille suunnatun palvelupakettikonseptin testaus Helsinki Design Week'lla 6. - 16.9.2012
- Metrosport - LAD esittäytyi Metropolian liikunta- ja hyvinvointitapahtumassa 12.9.2012
- Pyöräkeskus 1.0 - Mitä kesän aikana selvisi? Avoin käyttäjätutkimuksen tulosten esittely ja jatkokehityksen käynnistystilaisuus 20.9.2012
- Moving in the Cities -työpaja Donghua-yliopistossa Shanghaissa 30.10.-1.11.2012 osana WDC-vuoden Radical Design Week
- Konseptinäyttely Metropolian järjestämässä Uusimaa-viikon Kulttuuri rakentaa uutta maata -tapahtumassa 7.11.2012
- Konseptiesittelyständi Hyvinvoiva kunta - arkiliikunnan olosuhdeseminaarissa 15.11.2012
- Yhteiset asemat -yhteisötaideteoksen julkistaminen Malmin bussiterminaalissa 28.11.2012
- Konseptit esillä osana KOE-näyttelyä (Metropolian WDC-vuoden loppunäyttely) 27.11. - 21.12.2012
- Projektiesittäytyminen Metropolian sidosryhmien Valon piilopuutarhat -verkostoitumistilaisuudessa Helsingin kaupungintalolla 4.12.2012
- Koulupolulla draamamenetelmän esittelyä 12.12.2013
- Konseptinäyttely Metropolian järjestämässä Elämyksellinen ja älykäs kaupunki, kaupunkisuunnittelun ja -rakentamisen uusia mahdollisuuksia -aamukahvitilaisuudessa 12.4.2013
- Citypyöräilyvaatteet 2013 esillä osana Hakasalmen huvilan Muotiviikonlopun näytöstä 13. - 14.4.2013
- Projektimenetelmien esittelyä Kaupunkitutkimuksen päivillä Turussa 25.4.2013
- XCO Korso goes Mountainbiking -esimakua merkattuun maastopyörärataan sekä opasteiden testausta Vantaan Vierumäellä 18.5.2013
- LAD mukana Sellon kirjaston järjestämässä Polkupyörien huoltotapahtumassa 5.5.2013
- LADin pyöräilyviitta näyttely Sellon kirjaston aulassa 5.-17.5.2013.
- XCO Korso goes Mountainbiking -radan avajaiset Vantaan Vierumäellä 24.8.2013
- Liikkuvan arjen työhuone -työpaja Tulli- ja pakkahuoneella 12.9.2013
- Benchamarkkauskokemusten jakamista ja soveltamista paikallisesti kansallisessa Velo-City jälkiseminaarissa 16.9.2013
- Liikkuvan arjen design -näyttely TBA
Mediaseuranta
- Tavoitteena esteetön ja joustava liikkuminen, Kuohu-lehti 2/2011 (juttu)
- Liikkuvan arjen design keskustelutti Albertinkadulla, Metropolian henkilöstölehti Metropooli 21.9.2011 (juttu)
- Metropolia WDC Helsinki 2012 -hankkeen virallinen kumppani , Metropolian asiakaslehti Focus 2/2011 (maininta)
- Sykloni
- Designia arkeen, Metropolia Ammattikorkeakoulun Kauppalehden välissä 17.1.2012 julkaisema Energisoiva kumppani -liite (juttu)
- WDC-vuoden 26.1.2012 ilmestynyt Design 2012 -lehti (maininta)
- Pyöräilystä tehdään Marja-Vantaalla houkutteleva liikkumismuoto, 10.3.2012 ilmestyneessä Vantaa suunnittelee ja rakentaa 2012 -lehdessä (maininta)
- Opiskelijat kehittävät Vantaasta pyöräilykaupunkia, Vantaan Sanomat 14.4.2012 (juttu)
- Liikkuvan arjen designia Gentissä, Cyclonomics-blogi 26.4.2012 (juttu)
- Hyppää satulaan ja ota suunta kohti lippakioskia, Kuohu-lehti 2/2012 (juttu)
- Ohjelmallisempi pyöräretki, Metro 11.5.2012 (juttu)
- Designia pyöräilyvaatteisiin, Ilkka 28.5.2012 (juttu)
- Pyörien huoltoasemat helpottavat polkijoiden eloa Helsingissä, Ylen verkkouutiset 9.6.2012 (juttu)
- Ihmisten saamattomuus yllätti pyöräkeskuksessa, Helsingin Sanomat 3.7.2012 (maininta pilotista)
- Pyörässä voi piillä seepra tai tiikeri - katso kuvat, Helsingin uutiset 5.9.2012 (juttu)
- Liikkuvan arjen designia pääkaupunkiseudulla, Liikkumisen ohjauksen uutiskirje 5/12 18.10.2012 (juttu)
- Metropolian asiakaslehti Focus 2/12 (7 juttua)
- Malmin linja-autoasemalle nuorten teemoittama taideteos, Metro 28.11.2012 (juttu, Yhteiset asemat -osaprojekti)
- Nuorten taidetta bussiterminaalissa, MaTaPuPu 12.12.2012 (juttu, Yhteiset asemat -osaprojekti)
- Metropolia Ammattikorkeakoulun luovien alojen hanketoiminta uusien ammatinkuvien äärellä, Rakennerahastojen uutiskirje 12/12 19.12.2012 (juttu)
- Parempaa muotoilua pyöräilijän arkeen, Uudenmaan ELY-keskuksen ja Uudenmaan liiton Ihmisiä, liikettä - julkaisu (juttu)
- Opiskelijat muotoilevat pääkaupunkiseudun liikkuvaa arkea, Tie & Liikenne -lehti 3/2013 (juttu)
projektin mahdollinen internet-osoite http://lad.metropolia.fi
Ongelmat ja suositukset
Ongelmat projektin toteutuksessa.
Suositukset projektien toimeenpanon kehittämiseksi.
..
Projektin tulokset
Yleinen arvio tavoitteiden toteutumisesta ja tärkeimmistä tuloksista
Pyöräkeskus
Pyöräkeskus 1.0 tilasuunnittelu, visuaalinen ilme sekä käyttäjätutkimus
Pyörän huoltoasemapalvelukonsepti
Marja-Vantaa
Yhteiset asemat
Projektin innovatiivisuus
Uudet menetelmät ja sisällöt projektin toimeenpanossa, uudet yhteistyörakenteet jne.
Mitä uutta on kehitetty, esim. tuotteet, toimintatavat, palvelut?
..
Projektin tasa-arvovaikutukset
Tasa-arvon edistyminen mukana olleissa yrityksissä tai organisaatioissa.
Uusia menetelmiä tai muita tasa-arvoa edistäviä tuloksia.
Projektissa on huomioitu havainto, että naiset pyöräilevät miehiä vähemmän ja että lapsia ei aina uskalleta päästää liikkumaan pyörällä. Pyöräilyturvallisuutta lasten koulumatkalla on mietitty erityisesti Vantaan kaupunkia ajatellen kehitetyssä Koulupolku-konseptissa. Koulupolun kehittämisessä käytetty draamapajamenetelmä antaa koululaisille äänen ja tuo heidän kokemuksensa suunnittelijoiden ja virkamiesten kuultavaksi.
Autottomien ihmisten liikkumismahdollisuuksia edistäviä keinoja tavaroiden kuljettamiseen polkupyörällä varten laadittiin konsepteja. Naisten pyöräilyä edistäviä asioita ovat mm. pyörien varustelu ja vaatetus, joiden tuotekehitysmahdollisuuksia hahmoteltiin osana projektia.
Yhteiset asemat -osaprojektin vaikutukset sosiaaliseen kestävyyteen kohdistuvat erityisesti esteettömyyteen ja nuorten tarpeisiin. Malmin aseman esteettömyyttä selvitettiin asiantuntijavoimin ja tulokset on toimitettu asemaa hallinnoivalle taholle. Nuorten huomioiminen tapahtui ottamalla heidät mukaan suunnitteluprosessiin ja toteutukseen työpajojen kautta, joita pidettiin Malmin nuorisotalolla. Sukupuolten tasa-arvoon ei osaprojektilla ollut suoranaisia vaikutuksia eikä se kuulunut tavoitteisiin. Työpajoissa oli mukana nuoria kumpaakin sukupuolta, lisäksi mukana oli myös maahanmuuttajataustaisia nuoria.
Projektin vaikutukset kestävään kehitykseen
Millaisia vaikutuksia projektilla oli kestävän kehityksen (erityisesti ympäristövaikutusten) näkökulmasta?
Projekti tuki kestävää kehitystä jo lähtökohdiltaan pyöräilyn, kävelyn ja joukkoliikenteen edistäjänä. Projektiin osallistuneet ovat nähneet kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen hyvät puolet ja osaavat puhua niiden puolesta myös tietopohjalta. Tämä tuki asenteiden muuttumista. Monet vaihtoivat kulkuneuvoa jo projektin aikana.
Erityisesti Yhteiset asemat -osaprojektissa korostuivat kestävän kehityksen ekologinen ja sosiaalinen näkökulma. Sosiaalinen kestävyys oli oleellinen osa Yhteiset asemat -osaprojektia. Nuorten saaminen mukaan toimintaan vähennettiin ilkivaltaa asemalla ja parannettiin turvallisuutta, Malmin bussiterminaaliin asennettu yhteisötaideteos säilyi hyvin siistinä. Aseman toimivuuden ja viihtyisyyden parantaminen lisäsi osaltaan joukkoliikenteen houkuttelevuutta, siten hankkeen perusajatus (kevyen ja joukkoliikenteen edistäminen) edisti myös ekologista kestävyyttä.
Yhteiset asemat -osaprojektissa tehtiin Malmin asemasta jätehuoltoselvitys ja annettiin ohjeita, kuinka tällaisessa kohteessa voidaan järjestää jätteiden lajittelu. Toinen tärkeä ekologinen näkökohta, aseman saavutettavuus kevyen liikenteen keinoin sai myös huomiota. Aseman pyöräparkkia arvioitiin ja annettiin ehdotuksia sen parantamiseksi.
Hyvät käytännöt
Mitä hyviä käytäntöjä projektissa kehitettiin?
Miten hyviä käytäntöjä on levitetty tai aiottu levittää?
..
Toiminnan jatkuvuus
Mitä pysyvää saatiin aikaan ja kuka vastaa uudesta tai pysyvästä toiminnasta projektin päättymisen jälkeen?
Mitä voidaan siirtää tai saattaa muiden toimijoiden, esim. pk-yritysten, oppilaitosten tai viranomaisten käyttöön?
Suunnitelmat tulosten hyödyntämiseksi, onko jo hyödynnetty?
..
