Voisimme käyttää käsitettä ajatuskoe Metropolis Helsingin kehitystoiminnan keskiössä. Tämä antaa käsittääkseni järjelliset raamit tulevaisuusorientoituneeseen suunnitteluun.
Kirjassa Philosophy through Science Fiction (2009, julkaisu tulevaisuudesta) esitellään seuraavat asiat, joita on aina syytä pohtia ajatuskokeen yhteydessä (suom. oma):
- Mikä on kirjoittajan tarkoitus hänen esittäessään ajatuskokeensa?
- Mitkä faktat ovat ennakko-oletettuja ajatuskokeessa?
- Ovatko ennakko-oletukset tosia?
- Onko skenaario fyysisesti mahdollinen meidän maailmassamme?
- Onko skenaario koherentti? Onko siinä ajatuskokeen ennakko-oletusten aiheuttamia periaatteellisia ristiriitoja?
- Mitä ajatuskoe paljastaa maailmastamme, tavoistamme ja moraalisista intuitioistamme?
Mielestäni tässä voisi olla hyvät lähtökohdat myös suunnittelumetodin kehittämiseen.
Viitteet:
Nichols, Ryan, Nicholas D. Smith & Fred Miller (2009): Philosophy through Science Fiction. New York: Routledge.
Ajatuskoetehtävän tukea koetuotantoon
Ääripäitä
- runsas/vähäinen teknologia
- kallis/halpa teknologia
- totalitaarinen/avoin yhteiskunta
- kontrolli/vapaus
- tasa-arvo/epätasa-arvo
- yhtenäinen/moninainen
- lokaali/globaali
- kaupallinen/ei kaupallinen
- näkyvä/huomaamaton teknologia
- monimuotoinen/köyhä luonto
- runsaus/niukkuus
- hallittu/hallitsematon
- turvallinen/turvaton
- kaunis/ruma
- luonnollinen/keinotekoinen
Tukisanoja
- musiikki
- kiusaaminen
- parisuhde
- uskonto
- päihteet
- viihde
- työ
- journalismi
- ruoka
- lepo
- matkustaminen
- vapaa-aika
- taide
- tiede
- omistaminen
- sota
- puhtaus
- vesi
- tunteet
- syntymä
- kuolema
- julkkikset
- 2015
- 2050
- 2100
- 3009