Olen tässä viimepäivinä tutustunut Robert B. Zajoncin 60-luvun lopulla tekemiin torakkakokeisiin ja mietiskellyt niiden tulosten käyttämistä lähtökohtana wikin käyttöönoton ja koulutuksen kehittämisessä! Samalla on heräillyt kaikenlaisia tutkimus- ja kehityskohteita sosiaalisen median käyttöliittymäsuunnittelun puolella.
Robert B. Zajonc on ylipäänsä kiinnostava hahmo, mutta nyt olen siis vain lukenut sosiaaliseen fasilitaatioon (social facilitation) ja siihen liittyviin torakkakokeisiin liittyvät artikkelit:
Zajonc, Robert B. (2004): Social Facilitation. Teoksessa Robert B. Zajonc (toim.): The Selected Works of R. B. Zajonc. Hoboken: Wiley. 65-76. Alunperin julkaistu 1965 Science, 149, 269-274.
Zajonc, Robert B., Alexander Heingartner & Edward M. Herman (2004): Social Enhancement and Impairment of Performance in the Cockroach. Teoksessa Robert B. Zajonc (toim.): The Selected Works of R. B. Zajonc. Hoboken: Wiley. 77-89. Alunperin julkaistu teoksessa: E. C. Simmel, R. A. Hoppe & G. A. Milton (toim.): Social facilitation and imitative behavior. Boston: Allyn and Bacon. 73-87.
Perusajatus on kutkuttavan yksinkertainen: lajikumppanien läsnäolo vaikuttaa toimijaan siten, että toiminnan oletettu lopputulos vahvistuu (Zajonc 2004, 66). Mitä tämä käytännössä tarkoittaa? Sitä, että mikäli toimija on tekemässä jotain, mikä on jo opittu ja siten helposti uudelleen tehtävissä (tai teko on refleksinomainen) tekeminen tehostuu muiden läsnäollessa. Mikäli teko taas vaatii uuden oppimista ja/tai tutkimista, tekeminen hidastuu/vaikeutuu muiden läsnäollessa. Kiinnostavaa on, että Zajonc tuotti nämä tulokset juoksuttamalla torakoita. Helposta suorasta reitistä torakat selvisivät nopeammin, kun yleisössä oli muita torakoita. Juoksutehtävästä, jossa torakan piti löytää maali kulman takaa, yksin toimivat selvisivät nopeammin.
Tämä kertoo, että sosiaalisuus on suhteellisen syvällä geeneissämme. Samalla se myös herättää kysymyksiä oppimisen ja suorittamisen luonteista. Koska olisi hyvä toimia yksin ja koska ryhmässä (jos siis halutaan saada paras mahdollinen suoritus)? Zajonc itse antaa vinkin, että opiskelijan kannattaa opiskella eristyksissä muista ja tehdä tentit ja kokeet muiden seurassa, mielellään "näyttämöllä" (Zajonc 2004, 74)
Zajonc erittelee sosiaaliset vaikutukset kahteen kategoriaan: yleisövaikutukseen (audience effects) ja yhteistoimintaan (co-action). Yleisövaikutus on siis edellä mainittu keino, jossa todennäköisin lopputulos (oikein tekeminen tai virhe) vahvistuvat. Yhteistoimintaan taas liittyy imitointiin liittyvä oppiminen tai käyttäytymisen kopioiminen. Yhteistoiminnassa erilaiset toimintamallit kopioituvat yksilöltä toiselle. Imitoinnista Zajonc ei kuitenkaan itse saanut sentään torakoilla niin selviä tuloksia kuin yleisöefektistä.
Itselleni heräsi kiinnostus pohtia voisiko yleisövaikutusta ja yhteistoimintavaikutuksia hyödyntää jollain tavalla wikitoiminnan käynnistelyssä, wikin käytön koulutuksessa tai wikin käyttöliittymän ja toimintaprosessien visualisoinnin suunnittelussa? Intuitiolla vastaisin, että kyllä voi, mutta homma vaatisi aikaa ja panostusta, joten katsotaan, josko sitä jossain vaiheessa irtoaisi. Aiheesta voisi puristaa kokoon vaikka mikroartikkelin ja katsoa mihin se johtaa...