LAD-loppuraportti

Aiempi vuoden 2011 väliraportti  
Aiempi vuoden 2012 väliraportti  

Projektin lähtökohta, tavoitteet ja kohderyhmä

Loppuraportin täyttöohjeesta:

Mihin tarpeeseen projektilla on haettu ratkaisua?
Mitä yrityksiä/organisaatioita on ollut kohteena?

Projektin lähtökohtana oli havaittu muotoiluosaamisen ja ympäristömyönteisen suunnittelun tarve joukkoliikenteeseen, lähijunien asemaympäristöihin, pyöräilyyn ja jalankulkuun liittyvissä ratkaisuissa. Kehittämisen kohteiksi on valittu 1) pyöräilijäystävällisten palvelujen ja ratkaisujen suunnittelu uudelle Marja-Vantaan alueelle, 2) jo vireillä olleen pyöräkeskuskonseptin kehittäminen ja pilotointi Helsingissä sekä 3) pääradan asemaympäristöjen parantaminen yhteistyössä asukkaiden ja muiden toimijoiden kanssa. Kohteiden valinta oli siinä mielessä onnistunutta, että niiden kautta saatiin kerättyä kattavasti tietoa sekä kokemuksia toimintamalleista, joita voidaan hyödyntää myös muilla alueilla.

Projektin toteutus ja yhteistyö

Osallistuvien yritysten/organisaatioiden valinta.
Projektin toteutus ja eri tahojen yhteistyö projektissa.
Työn- ja vastuunjako yhteistyökumppaneiden kesken.
Kansainvälinen yhteistyö.

Projektin yhteistyökumppaneiksi onnistuttiin saamaan keskeiset pyöräilyn edistämisen parissa pääkaupunkiseudulla toimivat organisaatiot. Projektin ohjausryhmässä ovat mukana Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto, Vantaan kaupungin Marja-Vantaa -projekti, HKL, HSL, VR, Liikennevirasto, Helsingin polkupyöräilijät Hepo ry, Ympäristöministeriö sekä osatoteuttajien ja rahoittajan edustajat.

Projektin status osana virallista World Design Capital Helsinki 2012 -vuoden ohjelmaa lisäsi osaltaan näkyvyyttä kumppaneille. Tulokset ovat herättäneet kiinnostusta teemaa sivuavissa tahoissa ja hanketta esiteltiin mm. Luova kohtaamispaikassa, Kunnossa kaiken ikää -ohjelman tilaisuudessa, Kävelyn ja pyöräilyn valtakunnallisen toimenpidesuunnitelman seurantaryhmän kokouksessa ja Liikkumisen ohjauksen verkostossa. Pääkaupunkiseudun kontaktien ohella projektissa järjestettiin opintomatka Tampereelle sekä tapaaminen Tampereen teknillisen yliopiston Liikenteen tutkimuskeskuksen Vernen Pykälä-tutkimusryhmän (Pyöräily ja kävely osaksi kaupunkien liikennejärjestelmää) kanssa osana syksyn 2012 innovaatioprojektia. Osallistuminen alkutalvella 2013 Oulussa järjestettyyn kansainväliseen talvipyöräilykonferenssiin poiki myös kiinnostuneita yhteydenottoja.

Projektia koordinoivat projektipäällikkö Merita Soini ja tuottaja-tiedottaja Päivi Keränen. Päätoteuttaja Metropolia Ammattikorkeakoulu toimi vetovastuussa Helsingin ja Vantaan kaupunkien kanssa toteutettavia osaprojekteja, joiden kumppanijoukko on koottu kunkin osaprojektin tarpeiden mukaan:

HELSINGISSÄ TEHTY KEHITYSTYÖ

Pyöräkeskuksen toteutussuunnittelussa ja testauksessa pääyhteistyökumppanina oli Helsingin kaupungin kaupunkisuunnitteluvirasto. Lisäksi mukana olivat Kampin suutari, joka toimi keskuksen isännöitsijänä ja korjauspalveluntuottajana sekä Greenbike, vuokrauspalveluntuottajana sekä vuonna 2013 pyöräkeskustoimintaa koordinoineet Valpastin Oy ja Mobinet Oy. Metropolian viestinnän opiskelija suunnitteli keskuksen visuaalisen ilmeen osana opinnäytetyötään. Måndag Oy oli mukana keskuksen kesän 2012 viestinnän suunnittelussa sekä toteutti samaan aikaan info- ja näyttelytila Laiturilla järjestetyn Fiilari-näyttelyn, jossa LAD oli puolestaan näytteilleasettajana. Asiantuntijayhteistyötä tehtiin myös pyöräkeskusta ennen hankkeen käynnistymistä konsulttityönä tehneen WSP Finland -toimiston kanssa, jonka muotoilijat ohjasivat kesällä 2012 toteutetun käyttäjätutkimuksen tekemistä.

Pyöränhuoltoasema -pilotoinnin kehittelyssä oli mukana lippakioskiyrittäjiä, Metropolian kulttuurituotannon ja muotoilun koulutusohjelmat sekä huoltovälineet toimittanut Huntteri Oy. Palvelun kehittämisessä hyödynnettiin aktiivipyöräilijöiden asiantuntemusta.

Hankkeen Helsinki Design Week -tapahtumia suunniteltiin yhteistyössä Helsinki Design Week -organisaation kanssa. Vuonna 2011 viikolla järjestettiin hankkeen Liikkuvan arjen design -alioitusseminaari. Vuonna 2012 vuorossa oli matkailijoille suunnattu Hello, Design Tour, jonka toteutuksessa oli mukana Finnish Design Shop ja Pyöräkeskuksellä järjestetty Fillarin uudet vaatteet -työpaja. Vuonna 2013 hankkeen toiminta huipentui yhteistyöverkostoa kokoavaan Liikkuvan arjen työhuone -työpajaan.

VANTAALLA TEHTY KEHITYSTYÖ

Maastopyöräreittien suunnittelussa ja toteutuksessa kumppaneina olivat Vantaan kaupunki (tapahtuma- ja kaupunkikulttuuripalvelut, ympäristökeskus, liikuntapalvelut, viheralueyksikkö), Korson kaiku ja Metropolia. Projektin vastuulla oli opasteiden suunnittelu ja testaus. Opasteita testattiin lajin uusien ja vanhojen harrastajien toimesta 18.5.2013 ja 24.8.2013 Vantaan Vierumäellä ja korjausten jälkeen suunnittelutiedostot toimitettiin Vantaan kaupungin viheralueyksikölle, joka koordinoi pysyvien opastekylttien toteutusta ja asennusta.

Pyöräreittien varrelle sijoitettavista Sykleri-infopilareista suunniteltiin hankkeen aikana kolme kehitysversiota, joista viimeisin on etenemässä testitoteutukseen yhteistyössä Vantaan innovaatioistituutin sekä Vantaan kaupungin liikennesuunnitteluyksikön kanssa. Testauttava pilari asennetaan näillä näkymin keväällä 2014 vilkkaalle Myyrmäenraitille, jossa sen toimivuutta voidaan arvioida kaupunkiympäristössä sekä kerätä käyttäjäpalautetta. Pilari tarjoaa hyödyllistä infoa pyöräilijöille ja kerää samalla tietoa parempaan kaupunkisuunnitteluun.

Turvallisen koulureitin elementtejä on kartoitettu useammassa kehittämisprojektissa hankekaudella. Kokemuksellista tietoa suunnittelutyötueksi kerättiin syksyllä 2012 Vantaan Kanniston ja Kivistön koulujen viidesluokkalaisilta draamapajoissa. Draamapajoja vetivät teatteri-ilmaisun ohjaajat Mimosa Lindahl ja Varpu Kohvakka ja toimintamenetelmää analysoi Kaupunkitutkimus- ja metropolipolitiikka -yhteistyöohjelman tutkija Suvi Aho. Syksyn aikana valmistui konkreettinen toteutus- ja viestintäsuunnitelma Koulupolun toteuttamiseksi Vantaan Kivistön asuntomessualueella 2015. Suunnitelmat esiteltiin alueen suunnittelusta vastaaville Vantaan kaupungin virkamiehille lokakuussa 2013. Esittelyn perusteella Vantaan kaupunki osoitti kiinnostuksensa suunnitelman toteutukseen, joskin hieman pienemmässä mittakaavassa.

YHTEISET ASEMAT KEHITYSTYÖ

KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ

Kansainvälinen yhteistyö käynnistyi tutustumis- ja opintomatkalla Lontooseen ja Gentiin 26. - 31.3.2012. Matkalla hahmottui yhä tarkemmin, että LADin toiminta ja innovaatioprojektit vastaavat todelliseen tarpeeseen - pyöräilykaupunki kehittyy pieni pala kerrallaan ja positiivista kuvaa luovat tapahtumat sekä pyöräilyä helpottavat ja siihen kannustavat palvelut ovat keskiössä. Ihmisten asenteellinen muutos on tärkeää pyöräilykaupungin muodostumisessa. Sen aikaansaaminen vaatii jatkuvaa näkymistä mediassa ja kaupunkikuvassa sekä riittävästi aikaa uusien käyttäytymismallien omaksumiselle. Tapaamisissa London Cycling Campaign -järjestön ja Gentin kaupungin (Mobiliteitsbedrijf) kanssa saimme vahvistusta tekemällemme työlle - LADissa kehitetyt konseptit ovat asian ytimessä. Niissä on myös uutta muotoilullista näkökulmaa, jolle selkeästi on tarvetta. Saamamme käytännön esimerkit helpottivat asioiden esittelyä kumppaneille ja opiskelijoille. Matkalla otettuja valokuvia ja videoita hyödynnettiin esimerkkeinä olemassa olevista toteutuksista, suunnittelutyön tukena sekä projektin viestinnässä.

Projektin osaprojektivastaava Pasi Pänkäläinen osallistui syksyllä 2012 asiantuntijoille järjestettyyn kaupunkiliikkumista pohtineeseen ARMI Open workshopiin. Työpajaan oli kutsuttu elinkeinoelämän, graafisen suunnittelun, liikennesuunnittelun, median, muotoilun, rakentamisen ja taiteen ammattilaisia pohtimaan kaupunkisuunnittelun ajankohtaisia haasteita kunkin kaupungin perspektiivistä käsin yhdessä kaupunkilaisten kanssa. Helsingin lisäksi vastaava asiantuntijapaja järjestettiin Lontoossa, Tukholmassa, Hongkongissa, Tallinnassa, Pietarissa ja Kapkaupungissa. Työryhmät esittelivät ajatuksiaan liikkumisesta ja kommunikaatiosta kaupunkiympäristöissä Skype-yhteyden avulla Helsingissä järjestetyssä tilaisuudessa 7.9.2012. Esille nousivat tyhjien tilojen väliaikaiskäyttö, kaupunginosaliikkeiden herääminen erityisesti Helsingin vanhoissa kaupunginosissa, toive suuremmasta määrästä väliaikaisia pop-up-ratkaisuja myös kaupunkisuunnittelussa sekä hyväksi havaitut palvelumuodot, jotka eivät ylitä uutiskynnystä – kuten jo vuosikymmeniä toiminut ilmainen leikkipuistoruokailu Helsingissä.

Projekti järjesti Moving in the Cities -työpajan 30.10. - 1.11.2012 yhteistyössä Donghuan yliopiston kanssa Shanghain Radical Design Week'llä. Työpajassa kerättiin ja vaihdettiin kokemuksia kaupunkipyöräilystä Shanghaissa ja Helsingissä sekä hahmottiin ja visualisoitiin yhdessä tulevaisuuden skenaarioita. Käytetyt menetelmät ja työpajan teema herättivät kiinnostusta ja oli kiinnostavaa huomata, että Shanghaissa löydettiin tarpeita samankaltaisille pyöräkeskuspalveluille, kuin projektissamme on ideoitu. Lisäksi projekti oli mukana Metropolian Urban Inspirations -näyttelyssä. Radical Design Week oli WDC-vuoden satellittitapahtuma.

Projektissa syntyneitä ajatuksia ja nopean protomallintamisen toimintatapaa esiteltiin loppuvuodesta 2012 Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston pyynnöstä European Cycling Federationin (ECF) edustajille, jotka olivat tutustumassa Helsinkiin mahdollisena kansainvälisen Velo-City -kongressin isäntänä. Vaikka konferssi-isännyys jäi tällä kertaa saamatta, ECF-vieraat olivat erityisen kiinnostuneita projektin tavasta osallistaa opiskelijat kaupungin kehityshankkeisiin ja samalla rakentaa heidän ammatillisia valmiuksiaan kestävään suunnitteluun.

Projektipäällikkö, tuottaja ja osaprojektivastaava osallistuivat tulevaa hakukierrosta silmällä pitäen Velo-City -kongressiin Wienissä 10. - 15.6.2013. Kongressista saatiin hyödyllisiä näkökulmia hankkeessa kehitettyjen konseptienloppuhiontaan. Wienissä on mm. kaupungin ylläpitämä pyöräkeskus, FahrRADhaus Wien, joka tarjosi hyvän vertailukohdan projektin aikana tehtyyn työhön. Toinen kiinnostava case-esimerkki pyöräkeskuksesta oli yliopistokampuksella toimiva The University of Winnipeg Students Associations Bike Lab, jonka tapahtumaideoita olivat mm. talvipyöräilyyn kannustava Buddy Ride sekä naisille suunnattu Ladies Lab -pyöränkorjausillat. Matkalla saatiin hyödyllistä tietoa myös Vantaan Kivistön alueelle suunniteltavan Sykleri-informaatioportin jatkosuunnitteluun. Matkan antia jaettiin eteenpäin myös kansallisessa jälkiseminaarissa 16.9.2013.

Julkisuus ja tiedottaminen

Julkisuuden ja tiedotuksen toteutuminen suunnitelmaan verrattuna.
Miten ja kenelle projektista, sen sisällöstä ja tuloksista on tiedotettu?
Mitä välineitä tiedottamisessa on käytetty?
Onko projektia tai sen tuloksia muutoin esitelty julkisuudessa - miten?

Projektin viestinnässä pyrittiin viestintäsuunnitelman mukaisesti avoimuuteen, vuorovaikutteisuuteen ja visuaaliseen esittämistapaan sekä kohderyhmien tavoittamiseen niillä foorumeilla, joilla he jo entuudestaan olivat aktiivisia. Verkko- ja sosiaalisen median näkyvyyden lisäksi panostettiinkin hankeviestinnän toteuttamiseen hankkeen ja sen ajatusten tutuksi tekemiseen tapahtumissa ja tilaisuuksissa. Viestinnän toteutusta helpotti, että useat aihepiirin parissa toimivat verkostot (Kunnossa kaiken ikää, Liikkumisen ohjauksen verkosto, Luova kohtaamispaikka sekä Kävelyn ja pyöräilyn seurantaryhmä) kutsuivat esittelemään toiminnastamme ja tuloksistamme. Projektin status osana virallista World Design Capital Helsinki 2012 -vuoden ohjelmaa varmasti lisäsi osaltaan mielenkiintoa hanketta kohtaan. Tapahtumanäkyvyyteen sekä keskustelun avauksiin eri toimijoiden välillä panostettiin erityisesti muotoilupääkaupunkivuoden 2012 aikana. Ohjausryhmän jäsenet tiedottivat tapahtumista mahdollisuuksien mukaan organisaatioidensa omissa kanavissa. Projektin tapahtumista on lisäksi tiedotettu paitsi projektin omilla myös Metropolian sivuilla ja facebookissa sekä tapauskohtaisesti mm. Helsingin Sanomien ja Vantaan Sanomien menovinkkipalveluissa.

Hankkeen järjestämät tapahtumat ja esiintymiset 

• Liikkuvan arjen design -seminaari 15.9.2011
• Konseptinäyttely Metropolian Luovuus syttyy -foorumissa 17.10.2011
• Liikkuvan Arjen Design esittäytyy Leppävaarassa 1.11.2011
• Malmin Yhteiset asemat -konseptien esittely 15.12.2011
• Projektiesittely osana Metropolian Tikkurilan toimipisteen WDC-viikonlopun avoimien ovien päivää 3.2.2012
• Liikkuvan arjen työhuone Vantaan Designikkunassa 28.2.-4.3.2012 (konseptinäyttely + työpajoja: Lippakioski <3 Pyöräily -työpaja 29. pvä, avoin suunnittelupalaveri liikkuvan arjen designista Vantaalla 1. pvä ja "Pimeän ajan asemat" -valoteosten ensimmäisten konseptien esittely 2. pvä)
• Projektiesittäytyminen Lasipalatsin Luovassa kohtaamispaikassa 29.2.2012
• Marja-Vantaan pyöräilyportti -suunnittelutyöpaja Vantaan Designikkunassa  8.5.2012
• Esittelyständi Metropolian henkilöstön ja opiskelijoiden Tour de Metropolia -tapahtumassa 11.5.2012
• Tour de Lippakioski ja pyörän huoltoasemakokeilun lanseeraus (Arabianranta-Kallio-Eira-Kaapelitehdas) 12.5.2012 
• R:Evolution -muotinäytös 15.5.2012
• Kampin pyöräkeskuksen avajaiset 12.6.2012
• Pyörän huoltoasema -konsepti esillä osana Fiilari-näyttelyä Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston  info- ja näyttelytila Laiturilla 12.6. - 4.8.2012
• Esillepano Bicycle Film Festival -tapahtumassa 26.-29.7.2012
• Esillepano ja Pyörän huoltoaseman testaus osana Metropolian majaa HEL_FWRD Fashion Villagessa Senaatintorilla 8. - 10.8.2012
• Fillarin uudet vaatteet -neuletuunaustapahtuma 8.-9.9.2012, Pyöräkeskus Narinkkatori
• Hello, Design tour! - matkailijoille suunnatun palvelupakettikonseptin testaus  Helsinki Design Week'lla 6. - 16.9.2012
• Metrosport - LAD esittäytyi Metropolian liikunta- ja hyvinvointitapahtumassa 12.9.2012 
• Pyöräkeskus 1.0 - Mitä kesän aikana selvisi? Avoin käyttäjätutkimuksen tulosten esittely ja jatkokehityksen käynnistystilaisuus 20.9.2012
• Moving in the Cities -työpaja Donghua-yliopistossa Shanghaissa 30.10.-1.11.2012 osana WDC-vuoden Radical Design Week 
• Konseptinäyttely Metropolian järjestämässä Uusimaa-viikon Kulttuuri rakentaa uutta maata -tapahtumassa 7.11.2012
• Konseptiesittelyständi Hyvinvoiva kunta - arkiliikunnan olosuhdeseminaarissa 15.11.2012
• Yhteiset asemat -yhteisötaideteoksen julkistaminen Malmin bussiterminaalissa 28.11.2012
• Konseptit esillä osana KOE-näyttelyä (Metropolian WDC-vuoden loppunäyttely) 27.11. - 21.12.2012
• Projektiesittäytyminen Metropolian sidosryhmien Valon piilopuutarhat -verkostoitumistilaisuudessa Helsingin kaupungintalolla 4.12.2012 
• Koulupolulla draamamenetelmän esittelyä 12.12.2013 
• Konseptinäyttely Metropolian järjestämässä Elämyksellinen ja älykäs kaupunki, kaupunkisuunnittelun ja -rakentamisen uusia mahdollisuuksia -aamukahvitilaisuudessa 12.4.2013
• Citypyöräilyvaatteet 2013 esillä osana Hakasalmen huvilan Muotiviikonlopun näytöstä 13. - 14.4.2013
• Projektimenetelmien esittelyä Kaupunkitutkimuksen päivillä Turussa 25.4.2013
• XCO Korso goes Mountainbiking -esimakua merkattuun maastopyörärataan sekä opasteiden testausta Vantaan Vierumäellä 18.5.2013
• LAD mukana Sellon kirjaston järjestämässä Polkupyörien huoltotapahtumassa 5.5.2013
• LADin pyöräilyviittanäyttely Sellon kirjaston aulassa 5.-17.5.2013.
• Pyöräilyviitat taiteiden yössä 22.8.2013
• XCO Korso goes Mountainbiking -radan avajaiset Vantaan Vierumäellä 24.8.2013
• Liikkuvan arjen työhuone -työpaja Tulli- ja pakkahuoneella 12.9.2013
• Benchamarkkauskokemusten jakamista ja soveltamista paikallisesti kansallisessa Velo-City jälkiseminaarissa 16.9.2013
• Light the Night -heijastinpaja Helsingin Pyöräkeskuksella 21.9.2013
• Liikkuvan Arjen Design Expo -näyttely Pyöräkeskuksella 10.-18.12.2013
• Päätösjuhla sekä Liikkuvan arjen designia - Kohti pyöräilevää pääkaupunkiseutua -kirjan julkistus 18.12.2013

Hankkeen tulokset kerättiin Liikkuvan arjen designia - Kohti pyöräilevää kaupunkia -julkaisuun, joka julkistettiin osana hankkeen päätösjuhlaa 18.12.2013 info- ja näyttelytila Laiturilla. Kirjoittajina teoksessa on hankkeen ohjausryhmän ja yhteistyöverkoston asiantuntijoita ja siihen on koottu lyhyet esittelyt hankkeen aikana kehitetyistä tuote- ja palvelukonsepteista. Julkaisusta otettiin 500 kappaleen suomenkielinen printtipainos (ISBN 978-952-5797-94-7), joka julkaistiin verkossa myös PDF-versiona. Lisäksi teoksesta julkaistiin englanninkielinen Design for Everyday Mobility - championing cycling in and around Helsinki -verkkojulkaisu eDocker-alustalla. Verkkojulkaisu löytyy osoitteesta: . Hankkeen aikana on myös julkaistu kaksi raporttia: Pyöräkeskus 1.0 -käyttäjätutkimusraportti (S. Seppälä & S. Viik) ja Draamapaja muotoilijoiden käytössä Marja-Vantaan Koulupolulla (S. Aho) sekä kaksi opinnäytetyötä: Pyöräilypalvelua lähialueella - Yhteisöllinen verkkopalvelu Vantaan Kivistöön (M-L. Kauppinen & J. Pohjola) ja Graafinen suunnittelija konseptisuunnittelijana Konseptisuunnittelu ja visuaalisen ilmeen luominen Helsingin Pyöräkeskukselle (K. Laansalu). Lisäksi hankkeeseen liittyen on keväällä 2014 valmistumassa vielä kaksi opinnäytetyötä.

Mediaseuranta

• Tavoitteena esteetön ja joustava liikkuminen, Kuohu-lehti 2/2011 (juttu)
• Liikkuvan arjen design keskustelutti Albertinkadulla, Metropolian henkilöstölehti Metropooli 21.9.2011 (juttu)
• Metropolia WDC Helsinki 2012 -hankkeen virallinen kumppani , Metropolian asiakaslehti Focus 2/2011 (maininta)
• Sykloni
• Designia arkeen, Metropolia Ammattikorkeakoulun Kauppalehden välissä 17.1.2012 julkaisema Energisoiva kumppani -liite (juttu)
• WDC-vuoden 26.1.2012 ilmestynyt Design 2012 -lehti (maininta)
• Pyöräilystä tehdään Marja-Vantaalla houkutteleva liikkumismuoto, 10.3.2012 ilmestyneessä Vantaa suunnittelee ja rakentaa 2012 -lehdessä (maininta)
• Opiskelijat kehittävät Vantaasta pyöräilykaupunkia, Vantaan Sanomat 14.4.2012 (juttu)
• Liikkuvan arjen designia Gentissä, Cyclonomics-blogi 26.4.2012 (juttu)
• Hyppää satulaan ja ota suunta kohti lippakioskia, Kuohu-lehti 2/2012 (juttu)
• Ohjelmallisempi pyöräretki, Metro 11.5.2012 (juttu)
• Designia pyöräilyvaatteisiin, Ilkka 28.5.2012 (juttu)
• Pyörien huoltoasemat helpottavat polkijoiden eloa Helsingissä, Ylen verkkouutiset 9.6.2012 (juttu)
• Ihmisten saamattomuus yllätti pyöräkeskuksessa, Helsingin Sanomat 3.7.2012 (maininta pilotista)
• Pyörässä voi piillä seepra tai tiikeri - katso kuvat, Helsingin uutiset 5.9.2012 (juttu)
• Liikkuvan arjen designia pääkaupunkiseudulla, Liikkumisen ohjauksen uutiskirje 5/12 18.10.2012 (juttu)
• Metropolian asiakaslehti Focus 2/12 (7 juttua)
• Malmin linja-autoasemalle nuorten teemoittama taideteos, Metro 28.11.2012 (juttu, Yhteiset asemat -osaprojekti)
• Nuorten taidetta bussiterminaalissa, MaTaPuPu 12.12.2012 (juttu, Yhteiset asemat -osaprojekti)
• Metropolia Ammattikorkeakoulun luovien alojen hanketoiminta uusien ammatinkuvien äärellä, Rakennerahastojen uutiskirje 12/12 19.12.2012 (juttu)
• Parempaa muotoilua pyöräilijän arkeen, Uudenmaan ELY-keskuksen ja Uudenmaan liiton Ihmisiä, liikettä - julkaisu (juttu)
• Opiskelijat muotoilevat pääkaupunkiseudun liikkuvaa arkea, Tie & Liikenne -lehti 3/2013 (juttu)
• Vierumäessä avataan Suomen ensimmäinen virallinen maastopyörärata, Vantaan Sanomat 20.8.2013 (juttu)

projektin mahdollinen internet-osoite  http://lad.metropolia.fi

Ongelmat ja suositukset

Ongelmat projektin toteutuksessa.
Suositukset projektien toimeenpanon kehittämiseksi.

Projektin aikana olemme oppineet paljon byrokratiasta liittyen mm. aikatauluihin, vastuuhenkilöihin ja lupaprosesseihin. Esimerkiksi pyöräkeskuksen toteutuksessa talvikaudella 2011-2012 päätöksenteko venyi ja toteutusvaiheessa suunnittelulle jäi huomattavan vähän aikaa. Tästä johtuen vaihtoehtojen tarkastelu ei ollut mahdollista, vaan jouduimme valitsemaan ensimmäisen idean. Kiireinen aikataulu asetti haasteensa, mikä näkyi osittain työn laadussa. Tämän voi osittain antaa anteeksi, koska kyseessä oli protomalli, jolla testattiin uuden palvelun toimivuutta.

Pyöräkeskuksen ensimmäisen kesän 2012 toteutuksessa kävi ilmi, että kaupungin organisaatiossa tarvitaan vastuutaho palvelun toteutukselle. Kesällä kaupunkisuunnitteluvirastossa pyöräkeskukseen liittyvät asiat hoidettiin muun työn ohessa ja keskukselta puuttui koordinaattori, joka olisi  vastannut palvelukokonaisuudesta. Palvelukokonaisuus koostuu tässä tapauksessa pyöräkeskuksen toimijoiden fasiliteeteista ja tapahtumien tuotannosta. Koordinaattorin tarve havaittiin myös Susanna Ollilan Aalto-yliopistolle laatimassa opinnäytetyössä Design for public services - The fourth way: Fostering public service design though multi-organizational entities. Projekti ei yksin kyennyt täyttämään tätä aukkoa. Seuraavana vuonna 2013 tilanne korjattiin ja Helsingin kaupunki palkkasi keskukselle koordinaattorit. Lisäksi keskuksen päivittäiseen palvelutoimintaan lisättiin resursseja.

Projekti toimii tietyissä asioissa nopeasti, mutta tietty joustavuus on tarpeen, koska valtaosa toteutetaan opiskelijatyönä. Aikataulussa olisi oltava riittävästi tilaa luonnostelulle ja ideoiden jalostamiselle ennen kiireellistä toteutusta. Projektia toteutettaessa Metropolia on osittain riippuvainen etukäteen suunnitelluista lukujärjestyksistä. Mikäli projektin toimintaa ei onnistuta integroimaan osaksi olemassa olevaa opintojaksoa, opiskelijoita on vaikea sitouttaa projektiin.

Ohjausryhmän kokousten osallistujajoukko on pienentynyt projektin edetessä. Ohjausryhmän ja työntekijöiden tekemässä väliarvioinnissa kävi ilmi, että yksittäiset ohjausryhmän jäsenet kokevat, ettei heidän osaamistaan hyödynnetä tarkoituksenmukaisesti. Tilannetta pyrittiin korjaamaan ottamalla alkuvuodesta yhteyttä kaikkiin ohjausryhmän jäseniin ja keskustellaan käytännön mahdollisuuksista yhteistyölle. Lisäksi ohjausryhmää aktivoitiin osallistumaan hankkeen julkaisun kirjoittajiksi ja seitsemän ohjausryhmän jäsentä osallistuikin tähän.

Kokeilujen onnistumisen arviointiin tulisi kiinnittää tarkkaa huomiota jo toteutuksen ja testauksen suunnitteluvaiheessa. On mietittävä, mitä informaatiota testauksella haetaan (esim. käyttäjäkokemuksia tai tuotteiden laatua), miten tavoitteiden toteutumista seurataan ja tutkimustulosten pohjalta kehitystyötä jatketaan. Osassa osaprojekteista seuranta ja arviointi on toiminut erittäin hyvin, osa olisi kaivannut tarkempaa ennakkosuunnittelua. Esimerkiksi Liikkumisen ohjauksen -projektien onnistumisen seurannassa ja arvioinnissa käytetään usein Max-Sumo -työkaluja, joihin olisi hyödyllistä tutustua tarkemmin. Näillä mitataan projektissa aikaan saatua muutosta ihmisten käyttäytymisessä.

Yhteiset asemat -osaprojektin toteutuksessa ilmeni kaksi haastetta: lupien hankkiminen asemalla toimimiseen ja kumppaneiden hankkiminen taideprojektien toteutukselle.  Näiden asioiden ratkaiseminen työllisti merkittävästi syksyn 2012 aikana ja vei koordinaation ohella valtaosan osaprojektiin varatusta työajasta.

Malmin aseman hallinto on sekava, asemalla on monenlaisia tiloja ja näiden hallinnoinnin selvittämisessä oli kova työ, jonka aikana tuli useita takaiskuja. Kun jonkin tilan hallinto oltiin saamassa selville kävi lopulta ilmi että ne viranomaiset, joihin oltiin oltu yhteydessä eivät olleetkaan vastuussa tiloista. Lupien hakemisessa oltiin yhteydessä yli kymmeneen virastoon. Jokaisessa näistä  otettiin yhteyttä lukuisiin henkilöihin, ennen kuin saatiin selvyys siitä, mikä alue varmasti kuuluu kenenkin hallintoon.  Tämä johti siihen, että taideprojektin ensisijainen tavoite, aseman Malminkaaren portaikon lasimaalaukset, jouduttiin jättämään kesken. Tämän sijaan tavoitteeksi otettiin taidenäyttely Malmin bussiterminaalissa, joka toteutettiinkin. Hankkeen edistymisen varmistamiseksi priorisoitiin työaikaa alueen hallinnon selvittämiseen ja lupien hakemiseen. Työnjako hankkeen fyysisten tulosten toteuttamiseksi ja hankkeen koordinoimiseksi osoittautui onnistuneeksi. Jatkossa myös teoreettiseen taustaan tullaan kiinnittämään enemmän huomiota. Yhteiset asemat -taideprojektien toteutuskumppaneita haettiin useista alueen yrityksistä turhaan. Pääpaino oli yrityksissä, joiden kanssa Syklillä oli ollut aikaisemmin yhteistyötä. Kumppaneiksi saatiin lopulta Malmin Rautia ja VR, joista jälkimmäinen oli mukana hankkeessa jo aikaisemminkin.

Hankkeen eräs opetus oli se, että tämän tapaisissa projekteissa on varauduttava hallinnollisiin ongelmiin heti alussa. Julkisiin tiloihin tulevat yhteisöllisen suunnittelun hankkeet voivat olla viranomaisyhteistyön kannalta vaikeita. Tämä on otettava huomioon kun resursoidaan työaikaa ja kustannuksia hankkeelle.  Yhteistyökumppaneiden hankkiminen on sidoksissa myös sen hetkiseen yleiseen taloudelliseen tilanteeseen, eivätkä varsinkaan yritykset helposti lähde tukemaan hankkeita, joista ei ole niille suoraan hyötyä markkinoinnissa.

Projektin tulokset

Yleinen arvio tavoitteiden toteutumisesta ja tärkeimmistä tuloksista

Projektin tuloksena on syntynyt 31 tuote- ja palvelukonseptia, jotka on lyhyesti esitelty Liikkuvan arjen designia - Kohti pyöräilevää kaupunkia -julkaisussa.  Julkaisussa on lisäksi koottu projektissa käytettyjä toimintamalleja sekä eri osaprojekteihin osallistuneiden näkökulmia työskentelyyn. Projektin tulokset sekä kehitetyt konseptit ja toimintamallit ovat lisäksi vapaasti saatavilla projektin verkkosivuilla.

Hankkeessa syntyi osallistavan suunnittelun työskentelymalli, Liikkuvan arjen työhuone, johon kaikki kiinnostuneet kaupunkilaiset - muotoilijat, kaupunkisuunnittelijat,  opiskelijat, pyöräilijät, palveluntarjoajat - ovat tervetulleita yhteisen pöydän ääreen oppimaan toisiltaan. Työhuoneeseen voi poiketa sisään ilman sen kummempia suunnitelmia tai sinne voi pyyhältää ajatukset tulvillaan ideoita tai kinkkisiä ongelmia. Siellä jaetaan tietoa omalla pöydällä olevista projekteista ja peilataan, niitä muihin meneillä oleviin. Kohtaamisista toivotaan viriävän ajatuksia ja pontta paitsi omaan arkeen, myös yhteistyöhön jaettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

PYÖRÄKESKUS

Projektissa suunniteltiin Helsingin ensimmäisen pyöräkeskuksen sisustus ja visuaalinen ilme sekä toteutettiin kesän 2012 aikana reilun 300 keskuksen kävijän haastatteluna selvitys keskuksen palvelun tarpeista ja toimivuudesta. Selvityksen raportti julkaistiin 20.9.2012 osana Liikkujan viikon ohjelmaa. Raportin julkistustilaisuus toimi samalla Pyöräkeskuksen kesän toiminnan purkutilaisuutena: Keskuksen toimintaan osallistuneet tahot (kaupunkisuunnitteluvirasto, Metropolia, WSP Finland, keskusta isännöivä Kampin suutari sekä vuokrauspalveluja tarjonnut Greenbike), muut kaupungin virastojen edustajat, pyöräilykalustevalmistajat ja muut asiasta kiinnostuneet kokoontuivat yhteen keskustelemaan kesän aikana saaduista opeista, kehitettävistä asioista sekä ideoimaan seuraavaa Pyöräkeskus 2.0 -toteutusta. Pyöräkeskus jatkoi toimintaansa samalla toimintakonseptilla vuonna 2013 ja hanke tarjosi konsultointiapua kesän toiminnan koordinaattoreille.

Kesän 2012 aikana testattiin lisäksi verkostomaista Pyörän huoltoasema -pyöräkeskuskonseptia. Pyörän huoltoaseman tavoitteena oli tarjota pyöräilijälle pyörän itsehuoltoon tarvittavia välineitä reitin varrelta. Pakettiin kuului jalkapumppu, yleisimmät pyörän huollossa tarvittavat työkalut, ketjuöljyä, rengaspaikkoja, käsipyyhkeitä sekä infojuliste ja "liikennemerkki". Tämä protovaiheen testaus toteutettiin Arabianrannan, Karhupuiston, Käpylän, Munkkiniemen ja Pitkänsillan lippakioskeilla sekä Pyöräkeskuksessa. Aiemmin suljettuna ollut Pitkänsillan lippakioski avattiin huoltoasematoimintaa varten ja sitä pyöritettiin projektin puitteissa. Pitkäsilta koettiin sijaintinsa ansiosta hyväksi pyöräpalveluiden paikaksi myös kaupunkisuunnitteluviraston taholta. Pyörän huoltoasemat avattiin kansallisena pyöräilypäivänä 12.5.2012 järjestetyssä Tour de Lippakioski -tapahtumassa, jossa eri lippakioskeilla oli ohjelmaa. Syksyllä 2012 opiskelijaryhmä kehitti uuden, osana perinteistä huoltoasemaverkostoa toimivan, version pyörän huoltoasemapalvelusta.

Syksyllä 2013 järjestetyssä Liikkuvan arjen työhuoneessa ideoitiin kaupunki- ja liikennesuunnittelijoiden, pyöräilijöiden, muotoilijoiden ja opiskelijoiden kesken Pyöräkeskuksen tulevia palvelumuotoja. Tilaisuudessa hahmoteltiin pääpyöräkeskuksen lisäksi alueellisen ja liikkuvan pyöräkeskuksen sekä itsepalveluaseman palvelutarjontaa.

Hankkeen toiminnan pohjalta laadittiin uusi hankehakemus Pyöräkeskuksen ja sen aluellisten keskusten jatkokehittämiseen Helsingissä, joka sai Helsingin innovaatiorahaston rahoitus 1.8.2013 - 31.7.2016.

VANTAA

Osana projektia suunniteltiin pysyvät opasteet maan ensimmäiselle viralliselle maastopyöräradalle. Opasteita testattiin Vantaan Vierumäellä ensin osana Vantaan kaupunkijuhlien tapahtumaa 18.5.2013 ja sitten radan avajaisissa 24.8.2013.  Vantaan kaupungin viheralueyksikkö koordinoi tämän jälkeen pysyvien opastekylttien toteutuksen ja asennuksen syksyllä 2013.

Kivistön aluetta ajatellen suunniteltiin Sykleri-infopilarikonsepti, josta laadittiin hankkeen aikana kolme eri kehitysversiota. Syklerin ajatuksena on tehdä pyöräilyä näkyväksi kaupunkikuvassa, tarjota hyödyllistä infoa pyöräilijöille reittien varrella ja kerätä samalla tietoa kaupunki- ja liikennesuunnittelun kehittämiseksi. Hankkeen aikana konsepti on edennyt toteutussuunnitteluun ja ensimmäisen kaupunkitilassa testattavan pilarin toteutuksesta on sovittu Vantaan innovaatioinstituutin kanssa keväälle 2014.

Niinikään turvallisen koulupolun elementeistä on luotu neljä erillistä konseptia, joista viimeisimmät pitävät sisällään toteutus- ja viestintäsuunnitelmat Vantaan Kivistön asuntomessualueelle 2015. Vantaan kaupunki on näiden konseptien pohjalta ilmaissut kiinnostuksensa ideoiden hyödyntämiseen alueen suunnittelussa. Koulupolun kehitysprosessista on myös analysoitu ja avattu toimintamallia, joka hyödyntää draamamenetelmiä kokemuksellisen tiedon keruussa muotoilu- ja kaupunkisuunnittelutyön tukena.

YHTEISET ASEMAT

Projektin innovatiivisuus

Uudet menetelmät ja sisällöt projektin toimeenpanossa, uudet yhteistyörakenteet jne.
Mitä uutta on kehitetty, esim. tuotteet, toimintatavat, palvelut?

Draamatyöpajan käyttäminen kaupunkisuunnittelun ja muotoilun tukena kokemuksellisen tiedon keräämisessä ja esittämisessä päättäjille on uusi, kiinnostava avaus. Menetelmää kuvattiin tarkemmin alkuvuodesta 2013 ilmestyneessä raportissa.

Yhteiset asemat hankkeen loi mallin siitä, miten yhteisöllisen suunnittelun keinoin voidaan kohentaa julkisen kohteen, kuten rautatieaseman, ekologista ja sosiaalista kestävyyttä. Tätä kokeiltiin myös käytännössä. Julkisia taidehankkeita on ollut aikaisemminkin mutta Suomessa on vähän kokemusta siitä, miten paikalliset asukkaat ja erityisesti nuoret otetaan mukaan liikenneaseman kohentamiseen. Tässä mielessä hanke on tuottanut uutta tietoa ja kokemusta.

Pyörän huoltoasema -konseptissa nähtiin kaupunkikuvassa pitkään olleet lippakioskit uusin silmin. Pyörän huoltoasema -konseptissa palvelu rakennettiin osaksi jo olemassa olevaa kaupunki-infrastruktuuria. Ajatuksena on myös luoda huoltoasemapalvelusta eri kaupunginosien persoonallisille lippakioskeille yhdistävä tekijä. Kioskeja yhdistävä palvelukonsepti nostaisi samalla pyöräilyn näkyvyyttä kaupungissa linkittämällä nämä tunnistettavat maamerkit ihmisten mielikuvissa pyöräilijäpalveluihin.

Projektin tasa-arvovaikutukset

Tasa-arvon edistyminen mukana olleissa yrityksissä tai organisaatioissa.
Uusia menetelmiä tai muita tasa-arvoa edistäviä tuloksia.

Projektissa on huomioitu havainto, että naiset pyöräilevät miehiä vähemmän ja että lapsia ei aina uskalleta päästää liikkumaan pyörällä. Pyöräilyturvallisuutta lasten koulumatkalla on mietitty erityisesti Vantaan kaupunkia ajatellen kehitetyssä Koulupolku-konseptissa. Koulupolun kehittämisessä käytetty draamapajamenetelmä antaa koululaisille äänen ja tuo heidän kokemuksensa suunnittelijoiden ja virkamiesten kuultavaksi.

Autottomien ihmisten liikkumismahdollisuuksia edistäviä keinoja tavaroiden kuljettamiseen polkupyörällä varten laadittiin konsepteja. Naisten pyöräilyä edistäviä asioita ovat mm. pyörien varustelu ja vaatetus, joiden tuotekehitysmahdollisuuksia hahmoteltiin osana projektia.  

Yhteiset asemat -osaprojektin vaikutukset sosiaaliseen kestävyyteen kohdistuvat erityisesti esteettömyyteen ja nuorten tarpeisiin. Malmin aseman esteettömyyttä selvitettiin asiantuntijavoimin ja tulokset on toimitettu asemaa hallinnoivalle taholle. Nuorten huomioiminen tapahtui ottamalla heidät mukaan suunnitteluprosessiin ja toteutukseen työpajojen kautta, joita pidettiin Malmin nuorisotalolla. Sukupuolten tasa-arvoon ei osaprojektilla ollut suoranaisia vaikutuksia eikä se kuulunut tavoitteisiin. Työpajoissa oli mukana nuoria kumpaakin sukupuolta, lisäksi mukana oli myös maahanmuuttajataustaisia nuoria.

Projektin vaikutukset kestävään kehitykseen

Millaisia vaikutuksia projektilla oli kestävän kehityksen (erityisesti ympäristövaikutusten) näkökulmasta?

Projekti tuki kestävää kehitystä jo lähtökohdiltaan pyöräilyn, kävelyn ja joukkoliikenteen edistäjänä. Projektiin osallistuneet ovat nähneet kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen hyvät puolet ja osaavat puhua niiden puolesta myös tietopohjalta. Tämä tuki asenteiden muuttumista. Monet vaihtoivat kulkuneuvoa jo projektin aikana.

Erityisesti Yhteiset asemat -osaprojektissa korostuivat kestävän kehityksen ekologinen ja sosiaalinen näkökulma. Sosiaalinen kestävyys oli oleellinen osa Yhteiset asemat -osaprojektia. Nuorten saaminen mukaan toimintaan vähennettiin ilkivaltaa asemalla ja parannettiin turvallisuutta, Malmin bussiterminaaliin asennettu yhteisötaideteos säilyi hyvin siistinä. Aseman toimivuuden ja viihtyisyyden parantaminen lisäsi osaltaan joukkoliikenteen houkuttelevuutta, siten hankkeen perusajatus (kevyen ja joukkoliikenteen edistäminen) edisti myös ekologista kestävyyttä.

Yhteiset asemat -osaprojektissa tehtiin Malmin asemasta jätehuoltoselvitys ja annettiin ohjeita, kuinka tällaisessa kohteessa voidaan järjestää jätteiden lajittelu. Toinen tärkeä ekologinen näkökohta, aseman saavutettavuus kevyen liikenteen keinoin sai myös huomiota. Aseman pyöräparkkia arvioitiin ja annettiin ehdotuksia sen parantamiseksi.

Hyvät käytännöt

Mitä hyviä käytäntöjä projektissa kehitettiin?
Miten hyviä käytäntöjä on levitetty tai aiottu levittää?

Projektin avoin toimintatapa ja wikityöskentelyalusta osoittautui hyväksi toimintatavaksi ja lisäsi hankkeen tunnettuutta. Saman teeman parissa toimivat ottivat hankkeen toimijoihin yhteyttä

Pyöräkeskuksen ensimmäisen version toteutus laboratoriona ja käyttäjätutkimuksen nivominen osaksi toimintaa oli onnistunut ratkaisu. Toiminnasta kesän aikana toteutettu käyttäjätutkimus, sen tulosten taittaminen ja painattaminen visuaaliseksi raportiksi sekä tulosten julkistamistilaisuuden järjestäminen osoittautui hyväksi toimintamalliksi. Raportin nopea julkaisuaikataulu, samoin kuin varsinainen julkistustilaisuus, loi toimijoille ja kehityskumppaneille puitteet Pyöräkeskus 1.0 arviointiin heti kesäkauden päätyttyä. Visuaalisesti kiinnostava ja helposti luettava raportti koosti saadut kokemukset keskustelun pohjaksi ja helpotti niiden välittämistä eteenpäin. Raportista tehtiin 100 kappaleen painos, joka jaettiin tapahtumissa projektin yhteistyökumppaneille, Pyöräkeskuksen parissa toimiville ja sen tulevaisuudesta päättäville sekä pyöräilyn ja kestävän kaupunkiliikkumisen parissa toimiville. Lisäksi raportti ja sen englanninkielinen käännös on luettavissa verkkosivuilta.

Koulupolkukonseptissa testattu draamatyöpaja osoittautui hyväksi ja syväluotaavaksi menetelmäksi asukas- tai käyttäjälähtöisen tiedon keräämiseen.  Draamatyöpajat tarjosivat muotoilijoille ja esityksellisen tutkielman kautta välillisesti myös virkamiehille viivähdyksen ja hetkisen lasten ajatusmaailmassa. Koulupolkua lähestyttiin lasten ehdoilla, mikä näkyi sekä Koulupolkumanuaalissa että teatteri-ilmaisun ohjaajien esityksellisessä tutkielmassa vahvana lapsinäkökulmana.

Tour de Lippakioski -tapahtuman suunnittelussa hyödynnettiin onnistuneesti facebookin ryhmätoimintoa. Koska tapahtumajärjestelyitä teki parikymmentä henkilöä, ja tuotantopalavereja oli vain joka toinen viikko, yhteinen sähköinen tila oli välttämätön. Menetelmää hyödynnettiin myös projektin myöhemmissä tuotannoissa.

Projektin käytäntö osallistaa opiskelijat kaupungin kehityshankkeisiin ja samalla rakentaa heidän ammatillisia valmiuksiaan kestävään suunnitteluun on hyvä käytäntö. Toimintamallia on esitelty Metropolian kulttuurialan koulutusohjelmille sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimijoille.

Yhteiset asemat -osaprojektissa kehitettiin mallia yhteistyöstä nuorisotoimen, kansalaisjärjestöjen ja viranomaisten välillä.

Toiminnan jatkuvuus

Mitä pysyvää saatiin aikaan ja kuka vastaa uudesta tai pysyvästä toiminnasta projektin päättymisen jälkeen?
Mitä voidaan siirtää tai saattaa muiden toimijoiden, esim. pk-yritysten, oppilaitosten tai viranomaisten käyttöön?
Suunnitelmat tulosten hyödyntämiseksi, onko jo hyödynnetty?

Projektin toiminnan jatkuvuuteen kiinnitettiin huomiota heti projektin alusta alkaen tiiviillä yhteistyöllä Helsingin ja Vantaan kaupunkien kanssa sekä avoimella ja ajantasaisella tiedotuksella projektin etenemisestä ja tuloksista. Jo projektisuunnitelmassa rakennettu toimenpiteiden nivoutuminen kaupunkien laajempiin kehittämistarpeisiin ja -prosesseihin, on tukenut toimien jatkuvuutta. 

Pyöräkeskus jatkaa toimintaansa tulevina vuosina ja pyörän huoltoasema -konseptin ideoita voidaan hyödyntää Helsingin kaupungin pyöräilyn edistämisohjelmassa visioitujen pyöräilijäpalvelujen toteutuksessa. Helsingin kaupungin innovaatiorahasto on myöntänyt rahoitusta keskuksen jatkokehitykseen vuosille 2013-2016. Lippakioskeilla toimineen Pyörän huoltoasema -kokeilun tuloksia voidaan lisäksi hyödyntää pyöräkeskuksen alueellisten pisteiden suunnittelussa.

Vantaan kaupunki on toteuttanut projektissa maastopyöräreitille suunnitellut opasteet ja ne jäävät pysyviksi alueelle. Kaupunki ja suunnitteluprosessissa aktiivisesti mukana ollut Korson kaiku -urheiluseura vastaavat reitin ylläpidosta. Suunnitellut opasteet ja muu kehitystyö on Vantaan ja muiden kaupunkien hyödynnettävissä muissa vastaavissa kohteissa.

Sykleri-infopilari etenee keväällä 2014 protototeutukseen Myyrmäenraitilla. Vantaan Innovaatioinstituutti koordinoi prototyypin toteutusta omassa EAKR-projektissaan LAD-hankkeen päätyttyä.

Projektin toimintatapa?

Hankkeen myötä syntyneet kumppanuudet Metropolian ja kaupunkitilan suunnittelu- ja konsultointiyritysten (WSP Finland ja Sito) kesken on osoittautunut hedelmälliseksi ja jatkuu myös hankkeen jälkeen. Projektissa syntynyttä yhteistyöverkostoa hyödynnetään tulevissa mm. EAKR- ja Tekes-hankehauissa.

Kaupunkimuotoilun koulutus