Tämä Lyonin Proceedings artikkeli käsitteli internetvideoiden levinneisyyttä ja suosiota maantieteellisestä näkökulmasta. Tutkijat Anders Brodersen, Salvatore Scellato ja Mirjam Wattenhofer tekivät analyysin yli 20 miljoonan Youtube-videon perusteella. Tutkimus kesti syyskuusta 2010 elokuuhun 2011. Tänä tutkimusaikana videoita ladattiin Youtubeen koko ajan enemmän ja enemmän

Tarkoituksena oli selvittää videoiden suosion ja lokaalisuuden suhde; saavatko videot katsojia ympäri maailmaan vai tulevatko katsojaluvut pääasiallisesti samalta alueelta?

 Kiinnostavia juttuja

Yli 50% prosentilla videoista katsojat ovat 70 prosenttisesti samalta alueelta. Sosiaalinen jakaminen (viraalisuus) tuo katsojia ympäri maailmaa. -> Jos video ei lähde leviämään viraalisti, saa se katsojia vain rajoitetulta alueelta.

Video ei ole olennainen osa mainontaa kovin pitkään. Ei ole kauan siitä, kun videoita pystyi katsomaan vain tietyllä alueella. Youtube ja muut videopalvelut ovat kuitenkin nyt mahdollistaneet sen että japanilaiset voivat katsoa suomalaisten tekemiä videoita ja toisin päin.

Päivittäin katsotaan yli 3 biljoonaa videota verkossa. Näistä katseluista 70% tulee Yhdysvaltojen ulkopuolelta. Youtubessa esiintyy ns. Long-tail-käytöstä; vain harvat videot saavat miljoonia katsojia, suurin osa joutuu tyytymään vain muutamaan katseluun. 50% prosentilla Youtube-videoista oli tutkimuksen aikana alle 50 katsojaa.

Monet asiat vaikuttavat videoiden lokaalisuuteen. Esimerkiksi politiikka ja urheilu ovat sellaisia aiheita, jotka useasti kuuluvat/kiinnostavat vain tietyn alueen ihmisiä.

Videoiden katsojakunta laajenee ja supistuu ajan myötä; Videot ovat aluksi suosittuja vain samalla alueella ja sitten houkuttelevat katsojia muilta alueilta (jos muuttuvat viraaleiksi), mutta katsojakunta supistuu suosion huipun saavuttamisen jälkeen takaisin samalle alueelle.

Tutkimuksessa jaettiin katsomiset kahteen kategoriaan: sosiaaliseen ja ei-sosiaaliseen. Tutkijoilla oli mahdollisuus tutustua videoiden katselukertoihin syvällisesti päivä kerrallaan ja nähdä miten videoon oli päädytty. Sosiaaliseksi katsottiin se kun käyttäjä kirjoittaa itse nettiselaimen osoitepalkkiin suoran osoitteen videoon, mikä tarkoittaa sitä, että hän on saanut osoitteen jostakin/joltakin. Sosiaaliseksi laskettiin myös se kun katsoja katsoi videon upotettuna jollekin muulle nettisivulle (esim. blogi tai facebook) tai saapui videon luo klikkaamall avideon linkkiä toisella nettisivulla. Ei-sosiaaliseksi luokiteltiin se, kun katsoja on saapunut videon luokse sattumalla esimerkiksi jostakin toisesta youtube-videosta tai jonkun nettihaun kautta. En ole ihan samaa mieltä siitä, että nettihaun, kuten googlen, kautta päätyminen videoon ei olisi tapahtunut sosiaalisista syistä; monesti ihmisillä on tiedossa jonkun videon nimi, josta joku kaveri on kertonut ja sen videonhan löytää helpoiten googlen tai Youtuben-haun avulla.

Tutkimuksen mukaan Japanissa ja Brasiliassa on erityisen paljon videoita, joiden katsojat ovat samasta maasta; 85-95% katsojista on japanilaisia/brasilialaisia. Englantilaiset, meksikolaiset ja kanadalaiset videot taas on levinneet laajimmalle.

Sosiaalisuus on hvyin merkittävä tekijä videoiden suosiossa. Netissä on niin tuhoton määrä videoita, että monet katsovat videoita, joita heidän ystäväpiirinsä on suositellut/katsonut myös.

Tutkimuksen mukaan videot, joiden yksi viidestä katsojasta tulee videon maan ulkopuolelta ovat globaalisti suositumpia kuin muut videot

Mielestäni mielenkiintoisia asioita Teemu Arinan esityksessä:

• Teemu on aikamoinen tyyppi, joka on perustanut monta yritystä ja kirjoittaa samaan aikaan kahta kirjaa.

• Pilvipalvelut kulttuurinäkökulmasta on mielestäni mielenkiintoista, tekninen puoli nimittäin menee minulta yli hilseen suurimman osan ajasta.

• Arinan näyttämältä videolta käy ilmi, että 30% maailman ihmisistä on yhteydessä internettiin ja näistä ihmisistä 33% on Facebookissa. Facebook on minunkin mielestäni ylivoimainen vakoilukone ja ihmisten pitäisi miettiä tarkkaan mitä kaikkea he siellä haluavat julkaista.

• On mielenkiintoista, että Afrikassa on enemmän ihmisiä joilla on netti kuin ihmisiä joilla on sähköä käytettävissä. Mutta miten nämä sähköttömät ihmiset lataavat mobiililaitteensa? Aurinkovoimallako?

• Internetillä on vapauttava vaikutus; ihmiset saavat vapaasti ilmaista mielipiteitään siellä. Tästä eivät diktaattorimaiset hallitsijat/valtiot pidä vaan esimerkiksi Egyptissä estettiin nettiin pääsy kokonaan, kun kansa ei pysynyt mielipiteineen aisoissa.

• Nykyään on tajuttu, että internetistä saa eniten irti, kun se on kaksisuuntainen. Ennen oli eniten nettisivustoja joissa oli selkeästi yksi tai kaksi luojaa (aktiivista tekijää) ja monia passiivisia lukijoita. Nykyään vuorovaikutteisuus kukoistaa ja passiivisten internet selaajien määrä on vähentymässä ja aktiivisten luojien nousemassa.

• Yhä enemmissä määrin tietoa personalisoidaan käyttäjän persoonan perusteella. Mobiililaitteista ja internetin käytöstä tulossa yksilöllisempää ja henkilökohtaisempaa. Kaveri- ja tuttavaverkostoilla on suuri vaikutus.

• Pitkän aikaa työelämässä on ollut yksi johtaja, joka tekee kaikki päätökset ja palkkaa alaisia. Verkostotyössä tämä selkeä raja on hämärtymässä. Kuka tahansa voi toimia johtajana ja vaikuttaa tasavertaisesti päätöksen tekoon. Verkostotyö on tekijälähtöistä.

• Tulevaisuudessa tullaan Arinan mukaan kyseenalaistamaan  yhä enemmissä määrin se tehdäänkö töitä oikeanlaisten ihmisten kanssa. Persoonakemiat vaikuttavat suuresti varsinkin verkostotyössä; on tärkeää tulla hyvin toimeen toisten kanssa ja olla samalla aaltopituudella. Itse olen vahvasti sitä mieltä, että on tärkeää että työtiimi toimii saumattomasti yhteen melkein missä tahansa työssä. En jaksaisi olla päivääkään nykyisessä osa-aikatyössäni myyjänä, jos en tulisi toimeen työkavereideni kanssa. Kuitenkin vieläkin on sellaista asennetta, että ei huonosta työilmapiiristä saa valittaa vaan täytyy vaan kestää. Miksi? On niin johtajille, asiakkaille kuin työntekijöille huomattavasti edullisempaa, jos tiimi toimii, koska silloin työnteko on huomattavasti nopeampaa ja laadukkaampaa.

• Arina sanoo, että mediayhtiö välikäsillä on nykyään tiukat paikat, koska niitä ei tarvita edelliseen tapaan. Äitini on töissä tällaisessa yhtiössä ja tunnelma on siellä kireä, koska kaikki tietävät yt-neuvotteluiden olevan kulman takana. Kysymyksenä on vain kuinka paljon ihmisiä potkitaan ulos..

• Asiantuntijatyön arvo tulee laskemaan ja on jo oikeastaan nyt laskussa. Viimeistään silloin kun 3D-printtaus kehittyy huippuunsa, tulee esimerkiksi muotoilijoista tarpeettomia. Kuka tahansa voi suunnitella oman pöydän ja ihmiset voivat itse muuttaa toisten tekemiä suunnitelmia ja printata juuri haluamansa designin.  Pelottavaa. Photoshop on myös tehnyt kuvien käsittelystä niin helppoa, että valokuvauksen ammattilaisillakin on varmasti vähemmän töitä nykyään.

• Yksilönvastuu kasvaa verkostomuotoisen työn kasvaessa. Yksilön täytyy olla aktiivinen saadakseen töitä ja miettiä tarkkaan palkkavaatimuksensa. On tärkeää osata myydä ”itseään” eli luoda oma imago ja promota omaa osaamista oikein, jotta erottuu massasta.

• Aina löytyy sellaisia, jotka vastustavat kehitystä. Arina kertoo esimerkkinä luddiiteista, jotka vastustivat teollista vallankumousta. Tällaisia vanhassa vara parempi-tyypejä on ollut aina ja tulee aina olemaan. Toisena esimerkkinä filmikameroista digitaalisiin siirtyminen. Kehitystä ei kuitenkaan voi estää, kun se pääsee vauhtiin. Turha yrittää jarrutella sitä, se täytyy vain hyväksyä. Ei tämä kuitenkaan mielestäni tarkoita sitä, että filmille vielä valokuvaavien pitäisi siitä luopua vain koska se on vanhanaikaista. Mielestäni jokainen saa ottaa kehitykseen osaa omalla vauhdilla ja panostuksella, mutta ei auta itkeä vanhojen hyvien aikojen perään. Ei niitä saa takaisin.

• Esityksestä käy ilmi, että ansaintamallit ovat muuttumassa/ovat erilaisia eri puolilla maailmaa. Esimerkkinä Arina käyttää facebookin kiinalaista versiota. Kun Facebook tekee rahaa mainoksilla, kiinalainen versio tekee rahaa virtuaalisten asioiden vaihtamisella. Ihmiset siis käyttävät oikeaa rahaa virtuaalisten kamojen ostamiseen/vaihtamiseen. Arina toteaa tämän sivuston ansaintamallin toimivan hyvin myös esim. rahanpesussa...

• Kokonaisuutena Arinan video oli mielenkiintoista katsottavaa, vaikka välillä olin vähän pihalla. Hänen mainitsemistaan nettisivuista mielenkiintoisin oli mielestäni Empire Avenue, jossa omasta itsestä tehdään oma osakeyhtiö. Siinä saa pisteitä/osakkeet nousee kun tuottaa sisältöä sosiaalisessa mediassa. Pelkästään tilapäivitysten tekeminen Facebookissa ei kuitenkaan riitä, vaan sinun pitää tuottaa sisältöä, johon muut reagoivat. Arinan mukaan tällainen pelityylinen sivusto/sovellus motivoi olemaan aktiivinen. Hän myös toteaa, että pelimäiset piirteet vallitsevat tällä hetkellä internetissä ja työelämässäkin, mikä on kyllä totta.

• Arina näytti esityksen loppupuolella Yelp nimisen videon, jossa kehotetaan irrottamaan töpseli (unplug) eli irrottautumaan sosiaalisesta mediasta ja internetistä hetkeksi, vaikka se hyvin vaikeaa onkin. Itse tarvitsen aina välillä aikaa, jolloin en ole yhteydessä keneenkään/mihinkään tai muuten hajoaa pää. Fakta vaan on että nykyään odotetaan kaikkien olevan koko ajan jonkinlaisen yhteyden päässä, mikä on minusta painostavaa.