Hankkeen alussa lähdettiin äärimmäisen päämäärätietoisesti ja kunnianhimoisesti kehittelemään ja toteuttamaan online-editoria, jonka ristittiin Foogaksi. Ensimmäisen kevään jälkeen meillä oli jo osittain toimiva järjestelmä, jota kykenimme testaamaan Dina-tv:n Euroviisu-toiminnan apuvälineenä. Tämän jälkeen kesän aikana tietotekniikan ja viestinnän opiskelijat saivat ensimmäisen version valmiiksi, joka jo näytti aidolta editorilta, vaikka erilaisia bugeja olikin enemmän kuin tarpeeksi. Tässä vaiheessa löytyi kuitenkin ensimmäinen ammattikorkeakoulun tutkivan toiminnan akilleen kantapää. Puolen vuoden jälkeen insinööriopiskelijat valmistuivat ja siirtyivät työelämään ja osa viestinnänkin opiskelijoista poistui muihin töihin vieden paljon tieto-taitoa mennessään. Uusien, innokkaiden ihmisten saaminen kesti hetken. Tämän jälkeen heidät piti saada vielä ymmärtämään projektin päämäärät ja tekniset valinnat.
Muutamat tekniset ongelmat alkoivat näyttää sen kokoisilta, että keväällä 2008 päätettiin kokeilla uutta lähestymistapaa. Ensimmäinen kilpaileva avoimen lähdekoodin online-editori Kaltura oli julkaistu ja heillä tuntui olevan jonkin verran nostetta. Päätimme aloittaa Kalturan lähdekoodin tutkimisen, vaikka he eivät olleet vielä koko lähdekoodiaan avanneetkaan. Ennakkotietona meille kerrottiin, että viimeistään huhtikuussa koko ohjelmisto olisi avointa koodia. No näin ei kuitenkaan käynyt ja Kalturan koodeja selviteltyämme jouduimme toteamaan, että sen avoimetkin osat olivat avoimia vain "retorisella" tasolla. Samaan aikaan myös osa uusista opiskelijoista oli lähteneet työelämään, joten tekninen umpikuja alkoi näyttää todelliselta haasteelta.
Teknisen kehittelyn päätyminen umpikujaan muutti jollain erikoisella tavalla koko hankkeen luonnetta. Ehkä koodin kanssa istuskelu ja odottelu oli aiheuttanut sen verran turhautuneisuutta, että teknisen kehittelyn jäädessä taka-alalle ja omaksi itsenäiseksi toimintalinjakseen, erilaisia toiminnallisia kokeiluja alkoi syntyä kuin itsestään. Aloimme käyttää kokeiluissamme kaupallisia nettieditoripalveluja ja muita nettivälitteisen yhteistyön välineitä. Itse asiassa VIDEOSin ympärillä pursuili erilaisia pieniä kokeiluja, joista osa jäi yhden opiskelijan projektityöksi ja osasta kasvoi taas isoja kokeiluja. Osasta on kasvanut jopa käyttöön otettuja toimintamalleja Metropolian käyttöön. Näin epäonnistuminen yhdessä tavoitteessa laukaisi kukkivan kokeilujen puutarhan.
On myös huomattava, että Fooga-editorin kehittäminen ei myöskään täysin kuollut. Pieni tiivis opiskelijoiden ja jo valmistuneiden opiskelijoiden yhteisö työskentelee edelleen sen parissa - täysin vapaaehtoisesti. Ryhmä on saanut vapaat kädet kokeilla kaikkea itseään kiinnostavaa ja ainakin vielä tämän tekstin kirjoitushetkellä tämän ryhmän fiilis on korkealla. Voikin olla, että virallisen hankkeen loputtua jotain pysyvämpää, mutta hiljaisella hiilloksella kypsyvää, on jäänyt kytemään.