Kirjassaan Internet and Society - Social Theory in the Information Age Christian Fuchs pohtii teknologisen determinismin ja filosofian suhdetta modernissa maailmassa, jossa internet vaikuttaa kaikkeen kanssakäymiseen. Hän pohtii eri verkostoja ja erilaisia termejä ja määritelmiä, joiden kautta ymmärtää internetin ja teknologian tutkimusta. Hän ei pidäkään internetin tutkimusta (internet and information research) toimivimpana terminä, sillä se saattaa pudota teknologisen determinismin kuoppaan. Determinismi tarkoittaa filosofiaa, jonka mukaan kaikille asioille on ennaltamäärätty syy, jota ei voi muuttaa. Teknologisella determinismillä tarkoitetaan ajattelua, jossa vain teknologinen kehitys määrittelee yhteiskunnan suunnan (Karvonen 1999, 1). Fuchs käyttääkin sen sijaan itse määrittelemäänsä termiä ICT&S, eli tiedon ja kommunikaation teknologioiden ja yhteiskunnan tutkimusta. (Fuchs 2010, 1--2.)
Hänen mukaansa ICT on termi, jota käytetään puhuttaessa tietokoneitse tapahtuvaan yhteistyöhön ja kommunikaatioon, joka on paitsi sähköistä myös verkostoitunutta. Tähän yhteyteen hän pohjaa tutkimuksensa, jonka tavoitteena on löytää teoreettinen pohja, jolla internetin ja yhteiskunnan suhde voi parantua ja internetistä voi muodostua entistä turvallisempi ja miellyttävämpi käyttäjilleen. Internetiä pohtiessaan hän näkee sen paitsi yhtenä tiettynä sähköisenä verkostona, mutta myös ilmiönä sähköisistä, yhteen liittyneistä verkostoista. Hänen teoriansa pyrkii irtautumaan tekno-determinismistä jonka mukaan vain teknologia määrittelee yhteiskunnan suunnan, ja liikkumalla enemmän sosiologiseen ja filosofiseen suuntaan, jossa myös ihmiset määrittelevät toiminnallaan yhteiskuntaa. (Fuchs 2010, 1--5.)
1.1 Itseohjautuvuus tapahtumissa
Olen itse erityisen kiinnostunut itseorganisoitumisesta tapahtumien kontekstissa. Fuchsin kirjasta minulle kiinnostavaa onkin sen sosiaalinen ja filosofinen pohdinta, teknologisten määritelmien sijaan. Hän esittelee ja kritisoi eri tutkijoiden ja teoreetikkojen kuten Adam Smithin ja Friedrich August von Hayekin, esittämiä ajatuksia aiheesta. Markkinoita on aiemmin pidetty itseohjautuvana asiana, jota ei voi eikä tule ohjailla esimerkiksi valtion taholta. Kuitenkin markkinoita vaikuttaa olevan helppo ohjailla esimerkiksi niiden taholta, joilla on paljon valtaa. Fuchsin mukaan ajatus globaalien ongelmien johtumisesta siitä, ettei vapaita markkinoita ole tarpeeksi onkin väärä. Hänen mukaansa nämä ongelmat johtuvat pikemminkin modernin yhteiskunnan sisäisistä konflikteista ja sen itsessään ristiriitaisesta luonteesta. (Fuchs 2010, 23--29.)
Vain neoliberaalit tahot eivät tukeudu itseohjautuvuuteen, vaan myös eri vasemmistolaiset ja ruohonjuuritason toimijat pohjaavat toimintaansa siihen. Siinä missä markkinavoimiin liittyvät teoriat ovat funktionalistisia, eivätkä ota huomioon ihmisten kapasiteettia ja halua vaikuttaa asioihin ovat vasemmistolaiset taas keskittyneet humanistisiin arvoihin, sosiaaliseen itseohjautuvuuteen. (Fuchs 2010, 29--32.) Olen itse ollut järjestämässä useita tapahtumia ja tilaisuuksia, jotka pyrkivät toimimaan itseorganisoituvasti, ja pidänkin sitä yhtenä tärkeimmistä henkilökohtaisista tavoitteistani.
Kerron esimerkin tavoista, joilla tapahtuma voi olla itseohjautuva: työryhmäpainotteiset festivaalit, joilla työryhmät ovat itseorganisoituvia. Työryhmä varataan kirjoittamalla sen nimi, vetäjä ja lyhyt kuvaus valtavalle lukujärjestysmäiselle paperiarkille seinällä. Tässä on hyvät ja huonot puolensa. Toisaalta se, että ihmiset voivat hetken mielijohteesta järjestää työryhmiä voi tuottaa todella hyviä tuloksia. Tällaisesta vapaudesta sekä syntyy että peruuntuu eri työryhmiä, kun ihmiset saavat itse päättää milloin ja mitä he pitävät vai pitävätkö. Kynnys tilan varaamiseen ja perumiseen on pieni, kun ei tarvitse perustella erikseen kenellekään välikädelle, vaan voi vain vetää viivan paperiin. Aikataulujen kannalta tämä saattaa olla hyvinkin jännittävää, ikinä ei tiedä onko joku työryhmä oikeasti silloin kuin sen pitäisi olla.
Positiivista on, että tekijät saavat itse päättää mitä ja milloin he tekevät ja vaikuttaa itse suoraan asioihin, ja näin jopa ujommat saattavat rohkaistua pitämään työryhmiä. Itse en ilmoittaudu mielelläni mihinkään, mutta saatan itse tapahtumassa rohkaistua pitämään ex tempore työryhmän. Internetissä sama näkyy siinä, miten eri foorumeilla, facebook-ryhmissä ja muilla alustoilla keskustelut ja jopa itse alusta muotoutuvat omanlaisikseen. Perustin itse muutama vuosi sitten Vegan Fatness- nimisen ryhmän Facebookiin. Aluksi ryhmä oli pienen piirin vitsi. Nykyään ryhmässä on reilu 500 jäsentä, ja se on muuttunut aktiiviseksi kanavaksi jossa ihmiset keskustelevat, vaihtelevat reseptejä ja lähettelevät kuvia tekemistään herkuista. Eräänlainen ruokapornon vaihtokanava siis.
Fuchsin mukaan itseohjautuvissa ilmiöissä jatkuva muutos on väistämätöntä ja moniulotteista. Hän kirjoittaa: kohdatakseen kriittisesti neoliberaalit käsitykset, jotka riisuvat ihmiset heidän toimijuudestaan voidakseen legitimoida eli laillistaa kapitalististen ja kolonialististen rakennelmat, nähdään itseohjautuvuus yhteistyökeskeisenä ruohonjuuritason toimintana. Ihmisten kapasiteetti sellaisena, jolla on potentia eli mahdollisuus muuttaa perustavanlaisesti ja pysyvästi uudistuvia sosiaalisia käytäntöjä.
Lähteet
Fuchs, Christian 2010.* *Internet and Society - Social Theory in the Information Age. Taylor & Francis Group, New York.
Karvonen, Erkki 1999. Teknologinen determinismi. Tiedotustutkimus 4/1999 [Verkkodokumentti] <http://www.uta.fi/~tierka/Teknodetermismi.pdf
> (Luettu 24.05.2012)