Metropolia, YAMK ENNAKKOTEHTÄVÄ 1(1)
Wikiviestintä palveluna
Omassa työssäni Metropolian kulttuurin ja luovan alan klusterin, viestinnän koulutusohjelman tutkimus- ja kehittämishankkeen VOIMAA -voimavaroja maahanmuuttajista tiedottajana toimin paitsi asiantuntijatehtävässä, myös palveluammatissa. Palvelutuote on viestintä. Tuotan, jäsennän, kehitän, luon, muokkaan ja koordinoin tietoa. Palvelu on projektin sisällä tarvittavaa ja sen ulkopuolelle suuntautuvaa eri kohde- ja sidosryhmien tarvitsemaa informaatiota. Palvelutehtäväni tuottamat aineistot ovat monimuotoisia (tekstiä, kuvia, videoklippejä, podcasteja; raportteja, artikkeleita, uutisia). Suurin osa palvelutehtävästäni suoritetaan VOIMAA-projektin tavoitteiden mukaisesti wikissä.
Wiki on yksi sosiaalisen median tärkeimmistä innovaatioista. Wiki mahdollistaa yhteisöllisen työskentelyn ja parhaimmillaan koko työyhteisön jaetun oppimisprosessin. Wiki vaatii ymmärrystä sen teknisistä ominaisuuksista sekä avoimiin verkkopalveluihin liittyvästä avoimesta toimintatavasta hyvine ja huonoine puolineen.
Projektissa, jonka tiedottajana olen, tavoitteena on, että kaikki projektin työntekijät osallistuvat ja tekevät työtä wikissä. Siis, viestivät omasta työnteostaan wikin välityksellä. Projektiin osallistuvista monille wiki on ollut täysin uusi työväline. Heitä onkin perehdytetty avoimen työskentely-ympäristön ja sosiaalisen median aiheeseen. Erityisesti teknistä osaamista projektin työntekijöillä on eritasoisesti. He ovat saaneet perehdytystä myös tähän, mutta samalla tietotaidon tasolle työntekijöiden keskuudessa ei ole voitu päästä johtuen projektien keston rajallisuudesta.
Projektin kestettyä nyt noin puolitoista vuotta, on työntekijöiden välille syntynyt havaittavia eroja wikinkäytön aktiivisuustasossa. On syntynyt aktiivisten ja passiivisten wikinkäyttäjien ryppäitä. Tämä on wikissä tapahtuvan työskentelyn toimintatapojen mallintamisessa haasteellista, koska tavoiteltua työskentelytapaa ei ole omaksuttu kaikkien työntekijöiden kohdalla.
Useamman kuin yhden ryhmän jäsenen vältellessä projektin sovittua toimintatapaa, on noussut selkeä tarve etsiä syitä passivoitumiseen (puhumattakaan kieltäytymisilmiön seurauksien arvioinnista). Wikityökalun käyttämättömyyteen voi löytyä syitä niin yksilön motivaatiotekijöistä ja sosiaalispsykologisista ryhmänmuodostusteorioista kuin teknisen osaamisen kysymyksistä .
Koska toivottua wikityöyhteisöä, jossa kaikki pystyisivät kommunikoimaan omasta työstään tasavertaisesti ja aktiivisesti niin ryhmän sisällä kuin internetin välityksellä laajemminkin, ei ole myöskään syntynyt laajemmassa mittakaavassa kokemuksia siitä, miten tiedottamisen palvelutehtävä olisi voitu jakaa osallistujien kesken.
Nimetty tiedottaja on toki virallinen tiedotustehtävästä vastaava henkilö. Kuitenkin, myös asiantuntijoiden valmiudet viestiä omasta projektityössä etenemisestään voisivat yhtä lailla kuulua asiantuntijan tehtäviin (ja oikeastaan kuuluvatkin, jos ajatellaan esimerkiksi tutkijoita; mitä hyötyä on tutkimuksesta, jota kukaan ei julkista, ei paljasta eikä altista keskustelulle).
Koska wikityöskentelyä (joka on konseptina paljon laajempi kuin ainoastaan viestintä, joskin ympäristönsä ominaispiirteistään johtuen sen käyttö perustuu vahvasti verkossa tapahtuvaan kirjalliseen viestintään, linkityksiin, sekä vidoihin, klippeihin tai podcasteihin) halutaan kuitenkin kehittää jatkossa, onkin erittäin perusteltua lähteä etsimään ratkaisua tiedonvälittämisen palvelun parantamiseksi wikissä myös palvelumuotoilun näkökulmasta.
Jos palvelumuotoilu on "elämyksellisten, haluttavien ja käytettävien palvelujen kehittämistä ja johtamista, jossa suunnitellaan palvelun aineellisista ja aineettomista tekijöistä johdonmukainen yli kanavarajojen kulkeva kokonaisuus", kuten Koivisto (2007, 65) mainitsee, tiedottajan roolissa lähtisin kehittämään wikistä selkeästi kahta eri piirrettä: käytettävyyttä eli aineellista / teknistä ympäristöä sekä aineetonta ympäristöä, jota edustavat wikiin tuotettavat sisällöt. Toisin sanoen, mikäli wiki halutaan tuoda useamman käyttäjän työvälineeksi, sen käytettävyyttä tulisi helpottaa monella tapaa. Wikin toimintaperiaatteen ymmärtämiseksi tulisi löytää erilaisille käyttäjäryhmille erilaisia, helposti kommunikoitavia argumentteja tai vähimmillään neuvoja, jotka eivät piiloutuisi tietoteknisen jargonin lomaan. Aineettomien tekijöiden eli sisällöntuotannon tulisi sujua helposti ja olla loogisesti löydettävissä myös ulkopuolisille käyttäjille. Tässä onkin suurin haaste, mikä wikityöskentelyssä piilee: miten saada helppokäyttöisyyttä pitäisi kehittää. tä ja
Saffer (2007, 181-182) mainitsee palvelumuotoilun motiiviksi (1) ympäristötietoisuuden: vähäisempi tavaran, erityisesti tarpeettoman tavaran, valmistaminen on ympäristövastuullista. Palvelut voidaan suunnitella ympäristöystävällisiksi helpommin kuin useimmat fyysiset tuotteet. Esimerkkinä auton jaettu omistajuus uudenlaisissa autoklubeissa: sen sijaan että kaikki autoa harvemmin tarvitsevat kaupunkilaiset ostaisivat oman auton, he saavat käyttöoikeuden klubin omistamiin autoihin ja käyttöön liittyvät palvelut. (2) Hyvä palvelu on hyvää liiketoimintaa: vain monopoliasemassa olevat voivat tuottaa huonoa palvelua (liike)toiminnan siitä kärsimättä. (3) Hyvä palvelu on tehokas erottautumistekijä kilpailluilla markkinoilla.
Mielestäni palvelumuotoilun keinot muistuttavat paljon tulevaisuuden tutkimuksessa käytettyä ns. backcasting- menetelmää, jossa tulevaisuus ja matka sinne kuvitellaan lopputilanteesta käsin: kuvataan lopputilanne ja siihen vaadittavat tapahtumat yksityiskohtien kirjon kautta (esim. sanomalehtiotsikko 50 vuoden päässä, 25 vuoden päässä, 10 vuoden päässä jne.). Lisämausteena palvelumuotoilussa on kaikkien aistien käyttö ja ennakkoluuloton prototypointi.