Kurssikuvaus:
Tavoite
Opiskelija osaa kehittää työelämäprosesseja. Hän tuntee opinnäytetyön tekemisen tiedolliset ja eettiset vaatimukset. Hän osaa rajata tutkimusaiheen ja valita oikeat tutkimusmenetelmät ratkaistavaan ongelmaan. Hän syventää tiedonhallintataitojaan ja osaa hyödyntää oman alansa tietokantoja ja muita lähdeaineistoja.
Sisältö
• valmiudet opinnäytetyön tekemiseen
• viestinnän tutkimusmenetelmät
• tutkimusaiheen ja ongelman rajaus
• tiedonhallinta ja lähteiden käyttö
• systemaattinen tutkimustiedon jäsennys ja analyysi
• työelämäprosessien kehittäminen
• tutkimusetiikka
Opettajana toimii Jukka Ylitalo.
---------------------------------------------
Hei kaikki!
Saavuin juuri luokkaan ja täällä on pöydät on kaikki siirretty huoneen reunoille, eli menee varmaan hetki ennen kuin päästään aloittamaan. Opettajakaan ei ole vielä saapunut paikalle..
Luokassa paikalla kuusi oppilasta ja opettaja, joka tutkii konettaan hiljaisuudessa.
Päivän aiheet:
- suunnittelun menetelmät
- argumentaatio
- tutkimusetiikka
- taiteellinen tutkimus
- hiljainen tieto
Saammekin heti alkuun tehtävänannon; meidän pitää valita viidestä kahdeksasta vaihotehdosta yksi tehtävä:
Pidä vapaamuotoinen miniesitelmä/keskustelun alustus lähtökohtana jokin seuraavista kysymyksistä tai aiheista: (voi tehdä myös parityönä)
-käytä esityksessä mahdollisuuksien mukaan mediamateriaalia (kuvia, videota, web sivuja)
1) Giambattista Vico oli napolilainen filosofi 1700-luvulla. Selvitä mitä tarkoittaa verum factum? Miten se eroaa Descartesin tavasta ajatella? Onko tällä käsitteellä jotain relevanssia siihen miten ymmärrämme designin ja suunnittelun käytäntöä ja teoriaa?
2) Mitä on design science?
3) Liittyykö opinnäytetyön harjoitusaiheeseesi jokin debatti? Mistä debatissa keskustellaan? Minkälaisia väitteitä esitetään? Miten väitteet perustellaan?
4) Viime aikoina on jonkun verran keskusteltu B. Wahlroosin lausunnoista. Mistä on keskusteltu? Mitkä ovat olleet väitteet ja perustelut?
5) Miten aikaisemmissa opinnäyteöissä on käsitelty taiteellista työskentelyä? Etsi esimerkkejä, listaa 1-3 opinnäytetyötä ja esitä vapaamuotoisia huomioita, kommentteja ja ajatuksia. (Sisällytä esitykseesi myös ainakin yksi suora lainaus per opinnäytetyö, joka jotenkin kuvaa taiteellista työskentelyä tai siihen liittyvää pohdintaa. )
6) Mitä tarkoitetaan käsitteellä "hiljainen tieto"? Onko tämä käsite jollain tavalla käyttökelpoinen kuvattaessa ammattiin liittyvää tietotaitoa?
7) Mikä on skenaario? (osana suunnittelu ja design työtä)
Esitä esimerkki (itse keksitty ja/tai löydetty) (esim. jonkin digitaalisen sovelluksen skenaario (selaimen lisäosa, mobiilipalvelu tms.).
8) omavalintainen topik: miniesitelmä jostain spesifistä kysymyksestä joka liittyy (harjoitus)aiheeseesi.
Opettaja lisäsi kysymyksen hiljaisesta tiedosta, koska hänen kollegansa mielestä olisi hyvä tutkia sitä miten hiljaista tietoa tutkitaan. Vaikuttaa vähän siltä, että opettaja ei itsekään tiedä mitä hiljainen tieto on..
Tutkimusetiikka on yksi tämän tunnin aiheista, mutta opettaja tajusi juuri että ei laittanut yhtään tehtävää siihen liittyen.
Nyt opettaja aloittaakin luennon. Ensimmäisenä aiheena on erottelut.
Erottelut
Argumentti
Selitys
Kuvaus
Argumentista pitää aina löytyä väite ja peruste. Joskus ei ole helppoa löytää argumentteja.
Käymme läpi esimerkkejä ja meidän pitää miettiä ovatko ne argumentteja selityksiä vai kuvauksia? Haluaisin huomauttaa, että opettaja tosiaan ei selittänyt kuin vain mikä on argumetti eikä käynyt selityksen ja kuvauksen tuntomerkkejä ja eroja. Opiskelijat ovat vähän pihalla ja yrittävät arvailla.
Seuraavaksi hyppäämme tutkimusetiikkaan
Tutkimuseettinen neuvottelukunta <- sieltä voi etsiä lisää tietoa.
Opettaja toteaa nopeasti että lähdeviittaus on meille tärkeä aihe ja näyttää siihen liittyvän sliden. JA sitten hyppääkin seuraavaan asiaan!
Moraaliset kannanotot on seuraava otsikko. Opettaja totetaa että opinnäytetyön aiheen valintaan on jo eettinen valinta itsessään.
Aiheesta löytyy kuulemma paljon debattia.
Tutkittavien informointi käydään läpi kahdessa sekunnissa. Siitä on kuulemma tehty viime aikoina paljon tutkimuksia.
Seuraavaksi jaetaan tehtävät. Opiskelijalta tulee kysymys mikä on debatti?.. Opettaja kertoo että debatti on sitä kun meillä on joku väite tai mielipide ja toisella on eriävä mielipide ja siitä sitten keskustellaan.
Nyt saamme tunnin ja 15 minuuttia aikaa tehdä valitsemamme tehtävä pareissa tai yksin. Minä ja opiskelutoverini valitsimme tehtävän numero kuusi joka käsittelee hiljaista tietoa. Mitä on hiljainen tieto? Ja voiko sitä käyttää hyväksi ammattiin liittyvässä tietotaidossa?
Vetäydyn nyt siis tekemään tehtävää ja jatkan klo 11.10
No niin nyt jatkuu!
Ensimmäisenä lavalle astuu opiskelija Joni, joka esittelee havaintojaan siitä miten propaganda vaikuttaa mainontaan. Eli hän valitsi tehtävän 8 (omavalintainen aihe). Joni näyttää ensin videon youtubesta, jossa käsitellään eri maiden propagandaa. Propaganda in Design Opettaja haluaisi tietää ketä videossa puhuvat henkilöt ovat, tähän ei Jonilla ole valitettavasti vastausta. Joni kertoo, että joskus on häilyvää onko joku mainoskampanja propagandaa vai mainontaa. Se riippu aivan siitä miten asiat on totuttu kokemaan. Esimerkiksi McDonaldsin mainokset jossa se he väittävät omia purilaisiaan ylivertaiseksi. Joni kertoo, että propagandaa on käytetty ikuisuuden, antiikikn roomasta asti. Kristinusko on käyttänyt propagandaa paljon itse, mutta propagandaa on myös käytetty kristinuskoa vastaan. Jonin mukaan propaganda on sitä, että suurennellaan positiivisia puolia ja jätetään kertomatta negatiiviset puolet joka johtaa harhaanjohtavaan viestiin. Joskus annetaan myös silkkaa väärää tietoa. Jos asiaa rupeaa miettimään niin kyllä suuressa osassa nykymainontaa on ainakin pienissä määrin propagandan aineksia.
Opettaja kysyy miten propaganda eroaa retoriikasta? Retoriikka on Jasperin mukaan sanoilla vaikuttamista keskusteluissa ja propaganda on sitä kun selvästi vaikutetaan suuren yleisöön. Toki propaganda käyttää retoriikan keinoja myös, mutta niitä ei voi ihan verrata toisiinsa hänen mukaansa. ethos, pathos ja logos <- propagandassa käytetään näitä keinoja opettajan mukaan. Hän myös vieläkin miettii missä vaiheessa retoriikasta tulee propagandaa. Siirrytään politiikkaan ja siihen syytetäänkö nykyään enää ketään propagandasta. Sodanaikaan tämä oli kuulemma hyvin yleistä. Opettajan näkemyksen mukaan propaganda on manipulaatiota. Joskus epärehellisin keinoin. Hän miettii onko tunteisiin vetoava mainonta propagandaa.. koska sekin on hänestä (ilmeisesti) manipulaatiota.
Jasper toteaa että nykyään puhekielessä käytetään propaganda sanaa kevyesti, varsinkin politiikasta puhuttaessa (-> perussuomalaispropagandaa, oikeistopropagandaa) Virallisissa teksteissä/puheissa ei kuitenkaan enää propaganda sanaa käytetä. Minusta tuntuu, että sillä on niin negatiivinen merkitys ja se liitetään voimakkaasti menneisyyden tuhoisiin propagandakampanjoihin, että sitä ei enää uskalleta käyttää kevyin perustein.
Katsomme ykkösaamutv -videopätkän keskusteluohjelmasta (linkki), jossa arvioidaan Suomen eri puolueiden vaalijulisteita. Viiden minuutin esitys on tässä vaiheessa venynyt puolituntiseksi. Todetaan että ohjelman puhujilla oli eri näkemykset, koska toinen katsoi asioita enemmän taiteelliselta puolelta ja toinen merkitykselliseltä.
Nyt alkoikin sitten ruokatauko.Palaan asiaan 12.30. Tämä tunti tuntuu lievästi sanottuna katkonaiselta ja epäorganisoidulta.
No niin, back in business! Aloitettiin tunti meidän esityksellä, joten pahoittelen viivästystä. Lisää mediän esityksen ja sen kommentit tunnin lopuksi. Nyt pitää keskittyä seuraavaan esiintyjään eli Jasperiin
Jasperin aiheena on Björn Wahlroos ja arvodebatti (tehtävä 4). Tällä herralla on ollut aika mielenkiintoisia ja jyrkkiä näkemyksiä ja hän on herättänyt paljon mielipiteitä puolesta ja vastaan. Wahlroosin uudessa kirjassa Markkinat ja Valta Wahlroosin mielestä demokratiaa pitäisi rajoittaa yleisen hyvän vuoksi. Keskustelua Wahlroosista tiede.fi -sivustolla
Yksi Wahlroosin näkemyksistä on se että rikkaat ihmiset muuttavat Suomesta pois, koska täällä on liikaa pakolaisia ja työntekoa ei palkita. Jasperin mielestä Wahlroosin väitteet ovat aiheuttaneet aatekeskustelua. Ihmiset eivät kuitenkaan keskusteluissa paljoa perustele, miksi ovat mitäkin mieltä. Opettaja toivoisi enemmän sellaista keskustelukulttuuri Suomeen, jossa esitettäisiin paljon argumentteja, kuunneltaisiin muita ja perusteltaisiin omia mielipiteitä enemmän. Nykyään tuntuu siltä, että keskustelut (varsinkin netissä) ovat sellaisia, että joku heittää jonkun provosoivan väitteen ja sitten ihmiset jättävät puolesta tai vastaan huutoja sen kummemmin asioita tutkimatta tai perustelematta. Jasper kuvitteli, että Tiedesivustolta olisi löytynyt sivistyneempää keskustelua, mutta joutui pettymään.
Opettaja kysyy mikä on ydinkysymys tässä aiheessa? Onko vielä selvä raja oikean ja vasemman välillä? Jasperin mukaan raja selvenee aina, kun joku ns. heittää syötin jollakin provosoivalla lausahduksella ja siihen sitten reagoidaan (kuten Wahlroos).