Blog from August, 2011

Asenne oli yllättäen noussut monien korkeakouluopetusta koskevien tutkimusten mielenkiinnon kohteeksi, johon törmäsi ensimmäisenä konferenssipäivänä useissa eri yhteyksissä.

Oppimiskulttuuri organisaation laajuisen koulutuksen kehittämisen edellytyksenä


Tutkija Taiga Brahm esitteli sveitsiläisen St. Gallenin yliopiston liiketalouden opiskelijoiden parissa tehtyä tutkimusta. Brahm esitteli organisaatiotasoisen koulutuksen kehittämisen viitekehyksen mallin, jossa on kolme osapuolta: organisaatio, pedagogiset tapahtumat ja yksilö. Nämä ovat myös oppimiskulttuurin kolme osa-aluetta. Mallin keskiössä on yksilö, seuraavalla kehällä pedagogiset tapahtumat ja uloimpana organisaatio. Keskeistä mallissa on vuorovaikutus näiden kulttuurin eri osa-alueiden välillä. Yksilön osuus jakautuu kolmeen tekijään: asenteisiin, tietoihin ja taitoihin.

Tutkimus keskittyi asenteiden vaikutukseen oppimisprosessin hahmottamisessa ja ammatillisessa kasvussa. Haastatteluihin ja laadulliseen analyysiin perustuvassa työssä korostui laajempi tarve ymmärtää opiskelijoiden elämää kokonaisuutena; olennaista oli, miten opinnot oli organisoitu opintokokonaisuuksien tasolla, ei vain yksittäisten kurssien sarjoina, ja millaisia oppimisstrategioita opiskelijoilla oli käytössään. Kokonaisuuden hahmottaminen paransi oppimisen asennetta ja motivaatiota. Kurssitasolla toimittaessa huomio oli enemmän asiasisällössä arvioinnissa kuin kokonaisessa oppimispolussa, asenne opiskelua kohtaan oli suorittava.

Loppupäätelmänä oli, että opetussuunnitelmatyössä tulisi kiinnittää huomiota opintokokonaisuuksiin, jotta oppimispolun hahmottaminen olisi helpompaa ja oppimista kohtaan muodostuisi suotuisa asenne.

Korkeakouluopiskelijoiden asenne tilastotehtäviin

Australialainen Tasos Barkatsas esitteli Monashin yliopistossa tehtyä tutkimusta korkeakouluopiskelijoiden asenteista tilastotehtäviin. Menetelmänä oli SATS (Survey of Attitudes Towards Statistcs) ja sen lisäksi kehitelty työkalu ATS (Attitudes Toward Statstics Scale. Vaikuttaviksi tekijöiksi oli valittu arvostus, kognitiivinen kyvykkyys, koskettavuus tunnetasolla ja vaikeus.

Tuloksissa ei havaittu eroja mies- ja naispuolisten vastaajien välillä, mutta tuloksiin vaikutti vastaajien käsitys matemaattisesta osaamisestaan. Eniten asenteeseen vaikutti arvostus, seuraavaksi eniten kyvykkyys, toiseksi vähiten tehtävän koskettavuus ja vähiten tehtävän vaikeus.

Loppupäätelmänä on, että tehtävän vaikeus ei heikennä tehtävän suorittamisen motivaatiota, jos siihen liittyvä oppiminen koetaan tavoittelemisen arvoisena. Toisaalta asennetta ei myöskään voi parantaa tehtäviä helpottamalla tai tehtävien sisällön valinnalla.

Miten opettajat, opiskelijat ja asiantuntijat arvioivat opetustapaa ja miten se suhtautuu oppimsituloksiin

Christine Johannes Münchenin teknillisestä yliopistosta esitteli tutkimusta, joka mittasi, miten opettajan oppimiskäsitys ja opetustapa vaikuttavat oppimistulokseen ja mikä kolmesta arviointitavasta vastaa parhaiten oppimistulosta: opettajan, asiantuntijan vai opiskelijan suorittama arviointi.

Oppimisen lähestymistavoiksi määriteltiin kolme vaihtoehtoa: opettajakeskeinen, asiaorientoitunut ja opiskelijakeskeinen. Oppimisen lähestymistapa vaikutti opetustapahtumaan, joka vaikutti opiskelijan motivaation syntymiseen ja asiasisältöjen oppimiseen. Mitattavat oppimistulokset määriteltiin muodostuviksi sekä opiskelijan oppimisesta että opiskelijan motivaatiosta.

Tulosten analyysissa mielenkiintoista oli, että opiskelijan sisäinen motivaatio tuli hyvin esiin opiskelijan ja asiantuntijan tekemissä arvioinneissa, mutta opettajan tekemissä arvioinneissa tuli esiin ennen kaikkea ulkoinen motivaatio. Kokeneilla opettajilla oli taipumus arvioida opetustapansa opiskelijalähtöisemmäksi kuin opiskelijoilla tai asiantuntijoilla, mikä tarkoittaa että opettajan tekemä itsearviointi ei aina välttämättä ole kovin objektiivinen mittari. Toisaalta aloittelevat opettajat asettavat helposti korkeita tavoitteita ja arvioivat sen vuoksi oman arviointinsa liian alas. Aloittelevien opettajien alhaiset itsearvioinnit voivat johtua osaltaan myös siitä, että kestää aikansa jotta hän oppii nimeämään toimintansa ja menetelmänsä oikein.

Opettajien haluttomuus käyttää tietotekniikkaa pedagogisessa toiminnassa

Hollannin avoimen yliopiston tutkimus keskittyi opettajien asenteisiin ja erityisesti opettajien haluttomuuteen tieto- ja viestintätekniikan käyttöä kohtaan. Karel Kreijns esitteli tutkimusongelman: vaikka useissa tutkimuksissa on osoitettu, että tieto- ja viestintätekniikan käyttö opetuksessa tukee ja helpottaa opiskelijan oppimista, opettajat eivät sitä kuitenkaan käytä.

Hollantilaistutkimus keskittyi erityisesti oppimateriaalin sähköiseen jakamiseen. Tiedonkeruu suoritettiin vuoden 2009 aikana kyselynä, jossa 7 muuttujaa analysoitiin ristiin. Muuttujat olivat asenne sähköisiin oppimateriaaleihin, aikomus käyttää sähköistä oppimateriaalia, henkilökohtainen asenne sähköisen materiaalin käyttöön, käsitys omasta kyvykkyydestä käyttää sähköistä materiaalia, aikaisempi sähköisten materiaalien käyttö, tiedot ja taidot käyttää sähköistä materiaalia ja vallitseva yleinen asenne sähköisiin materiaaleihin (mm. käyttävätkö kollegat sähköistä materiaalia).

Tuloksissa oma käsitys kyvystä jakaa sähköistä materiaalia ja asenne sähköisiin materiaaleihin nousivat esiin selittävimpinä tekijöinä sille, käyttikö opettaja työssään sähköisiä materiaaleja. Nämä vaikuttivat voimakkaammin kuin aikomus käyttää sähköisiä materiaaleja.

Jatkossa huomiota pitää kiinnittää opettajien käsitykseen omasta kyvykkyydestä. Tutkimuskohteeksi nousevat myös asenteiden eri ulottuvuuksien ja aikomisen eri ulottuvuuksien tutkiminen.

Session puheenjohtaja Liisa Ilomäki toi kommenttipuheenvuorossaan esiin, että opetusteknologian käyttö opetuksessa on eri asia kuin oppimateriaalin sähköinen jakaminen. Monet hyvät opettajat voivat käyttää työssään teknologioita, vaikka eivät silti välttämättä jaa valmiita materiaaleja.

Evidence based education policy

EARLI – European Association for Research on Learing and Instruction – järjestää konferenssin joka toinen vuosi.

Tämän vuoden konferenssi on Englannissa Exeterin yliopistossa. Yliopistokampuksen ympäristö käsittää nummia, kukkuloita ja laaksoja järvineen. Kampus muodostaa oman yhteisön Streathamin kukkulalla. Rakennukset ovat toisistaan kävelyetäisyydellä ja tiet mutkittelevat arvokkaiden puutarhojen lomitse. Kävelymatka kaupungin keskustaan on 15 minuuttia ja bussimatka 5 minuuttia.

Konferenssin avajaisseremoniassa 20.8.2011 tarkasteltiin eksistentiaalista kysymystä konferenssien olemassaolon tarkoituksesta. Yhdeksi tarkoitukseksi arveltiin, että konferenssit ovat tilaisuuksia rakentaa tulevaisuutta yhdessä.

Exeterin yliopiston varakansleri Sir Steve Smith totesi, miten akateeminen maailma ja politiikka kohtaavat toisensa joka puolella yhteiskuntaa niin, että emme pääse pakoon yhteiskuntaa mihinkään. Koulutamme osaajia yhteiskuntaa varten. Sir Smith pohti myös, miten saadaan koulutukseen mukaan köyhistä oloista olevat nuoret ja patisteli päättäjiä tekemään anekdoottipohjaisen politiikan sijaan todistuspohjaista politiikkaa (evidence baced policy).

Englantilasien koulutuspolitiikan perusongelmaksi Smith nimesi, että koulutukseen pääsy ja hakeutuminen on liian tiukasti kiinni sosiaaliluokasta: maassa jää vuosittain yli 3000 nuorta korkeakoulutuksen ulkopuolelle, eikä tämä johdu heidän älyllisen kapasiteettinsa puutteesta vaan heidän sosiaaliluokastaan. Tämän vuoksi paremman tulevaisuuden puolesta tarvitaan vielä paljon kunnianhimoista työskentelyä. Kuningatar on aateloinut Sir Steve Smithin vastikään hänen palveluksistaan koulutustyölle.

Kuva: Exeterin yliopiston kellotorni ja palmu.

Sir Smithin vakuuttavan puheenvuoron jälkeen Sari Lindblom-Ylänne kertoi avajaisseremoniassa EARLi:n historiasta ja nykytilasta. Järjestö on 25 vuotta vanha ja jäseniä on 2000, joista Exeterin konferenssissa mukana 1600.


Hyvää syntymäpäivää Moodle!

Moodle-oppimisympäristö täytti 9 vuotta 20.8.2011. Samalla Metropolian Moodle täytti 3 vuotta.

Hyvää syntymäpäivää Moodle!

Moodlen luoja ja pääkehittäjä Martin Dougiamas kertoo Moodle-yhteisön keskustelusivulla, kuinka hän aikoinaan päätyi Moodle-nimeen. Moodle on englannin kielen verbi mutta ei kovin tunnettu. En tuntenut vuoden 1934 sanakirjaa niihin aikoihin, mutta olin kuullut sanan, vaikka se esiintyi vain laajoissa sanakirjoissa. Moodle on verbi ja tarkoittaa harhailua, puuhastelua sekä rentoa, luovaa ja tutkivaa tapaa työskennellä.

Kun keksin järjestelmälleni nimeä, muistan istuneeni eräänä iltana alas ja yrittäneeni keksiä sanan, joka:

  1. olisi akronyymi (koska pidän piilomerkityksistä)
  2. olisi sellainen sana, jonka voi sanoa helposti
  3. ei olisi yleinen internetissä (jotta hakukoneet löytäisivät sen)
  4. jolla olisi vapaa domain-nimi

Leikittelin sanoilla ja merkityksillä joitakin tunteja ennen kuin päädyin lopulta Moodleen ja rekisteröin moodle.com-osoitteen. Pääsyy, miksi moodle lopulta voitti muut ehdokkaat, oli, että sillä oli jo valmiiksi oma järkeenkäypä merkityksensä. Tällä järjestelmällä ei ole koskaan ollut muuta nimeä, vaikka alun perin moodlen M merkitsi "Martin's" eikä "Modular". Näin rennon ja luovuuteen johtavan Moodle-sanan merkitykseksi vakiintui myös "Modular Object-Oriented Dynamic Learning Environment".

Ensimmäinen Moodle-sivusto vuonna 2001 oli smec.moodle.com ja tältä sen kurssinäkymä näytti:
 
Kuvan kurssi edustaa vuonna 2001 vielä melko tuoretta ja edistyksellistä oppimisnäkemystä, konstruktivismia, mikä on mainittu myös kurssin nimessä. Huomaa sivun yläreunassa "Turn help on". Kysymysmerkki-ikonit tulivat vasta seuraavaan versioon. Administration-valikossa näkyvä silmä on kameralla napattu kuva Martin Dougiamasin omasta silmästä.
 
Metropolian Moodle luotiin elokuussa 2008 puhtaalle 1.9.1-alustalle ja sen sisällöt siirrettiin työtila kerrallaan Stadian ja Evtekin järjestelmistä. Siirrettäviä työtiloja oli yhteensä 600 ja käyttäjiä 5050. Metropoliassa Moodle on kasvattanut suositotaan ja sisältöä on kertynyt yhä enemmän ja enemmän. Nyt elokuussa 2011 kun Metropolian Moodle siirtyi uuteen Moodle 2.1.1-versioon, samalla päivittyi mukana 2825 työtilaa ja 18089 käyttäjää.
 
Myös Martin Dougiamasin syntymäpäivä on 20.8. joten samalla myös hyvää syntymäpäivää Martinille!