Versions Compared

Key

  • This line was added.
  • This line was removed.
  • Formatting was changed.
Comment: Migrated to Confluence 4.0

Kioto, Cancun. Ilmasto muuttuu, sovittiin paperilla mitä tahansa. Mihin suuntaan ja millä vakavuudella, sen näyttää aika. Ei sopimustenmukainen vuosipäästökiintiö siinä auta, jos suuri osa valtioista kuitenkin pyrkii joustamaan sovituista kiintiöistä omaa etua tavoitellessaan. Luonto kärsii ja menee epäkuntoon. Mistä tilataan huolto?

Samanlaista on ihmisen elämässä. Asiat elävät ja muuttuvat, olipa alkuperäinen suunnitelma mikä tahansa. Yksilö voi ohjastaa elämäänsä toivomaansa suuntaan, mutta kohtuuden rajoissa. Voi elää todella terveellisesti ja silti jäädä auton alle ja kuolla nuorena. Voi luulla tekevänsä kaiken oikein, ja ehkä juuri siksi sairastua uupumukseen. Voi saada täydellisen puolison myötä liudan lapsipuolia.

Valinnat, joita pystymme tekemään, ovat rajalliset: emme näe kovinkaan pitkälle tulevaisuuteen. Siksi joudumme sopeutumaan muutoksiin nopeasti.

Työelämässä, jossa suuri osa ihmisistä viettää heti nukkumisen jälkeen suurimman osan koko elämästään, tulee yllätyksiä: ylennyksiä, uranvaihdoksia, lomautuksia, irtisanomisia. Yhteiskunnan tarjoamat yllätykset ovat globaaleja pankkikriisejä, yritysten talousvaikeuksia, Kreikan ja Irlannin lainoja. Politiikassa ilmenee pimityksiä ja väärinkäytöksiä. Kansa kiroaa kistyviä kunnallisveroprosentteja ja heikentyviä julkisia palveluja. Sinällään yksinkertaista valtasuhteiden vaihtelua. Ihminen ei yksin usko voivansa vaikuttaa isoihin asioihin.

Mitä lähemmäksi yksilön ihoa hankaluudet tulevat, sitä kiivaammin niihin reagoidaan tunteella. Yksilö tuohtuu, kun hänen verorahojaan haaskataan kaikkeen muuhun kuin siihen, mitä varten hän olisi valmis verojaan maksamaan. Miksi teitä ei suolata ja miksi bussikuskit pysähtyvät lumipenkan kohdalle. Marraskuun pakkaset saavat väkisinkin miettimään keskilämpötiloja. Vallitseva sää saa lämmityskulut nousemaan ja päästökiintiöt täyttyvät kiivaammin kuin tilastojen pohjalta on voitu ennalta arvioida.

Onko lopulta merkitystä kokouksilla ja sopimuksilla, tilastotiedolla, ennakoinnilla ja tunnekuohuilla, jos yksilö ei ole valmis käyttämään ominaisuuksistaan tärkeintä: sopeutumiskykyä.

Älä siis rutise sitä pakkasta, pane se pipo päähän.