Tämä kirjoitus ei ole varsinaisesti työasiaa. Sori.
Heinäkuu on outo. Se tuntuu vain jatkuvan loputtomiin.
...
En ole tavannut ystäviä, en ole käynyt terassilla, keikoilla, festareilla tai juhlissa. Sen sijaan olen tavannut ystäviä kasvotusten, yksi kerrallaan. Viihtyisämpää kasvotusten siten kuin massan keskellä.
Rientojen sijaan olen viettänyt tavallista, mutta kesäistä arkea; juhlinut miehen mummon 85-vuotispäiviä, hilpeillyt omia syntymäpäiviä, nauttinut kesäsäästä, kironnut sadetta, pyöräillyt miehen sukujuhliin, kokeillut mustien ruiskaunokkien kasvattamista kasvukauden väärällä puoliskolla, teloittanut lukemattomia punkkeja kissan turkista, lukenut työhön liittyvää kirjallisuutta, vienyt miehen Linnunlauluun kahville ja Töölönlahdelle soutelemaan - ja ostanut pyöräilykypärän.
...