Kuukauden tutkimusvapaa on nyt tällä kertaa ohi ja aamukamman viimeinen piikki nykäisty irti. Jokin etälamannutin etälamaannutin tai galaksinen superälykeskittymä on selvästikin ottanut kännykkäni jo noin kolme viikkoa sitten hallintaansa, sillä akku tyhjenee nykyään ihan muutamassa tunnissa eikä sähköpostiyhteys kännykässä ole toiminut tutkimusvapaan aikana lainkaan. Illat ovatkin sujuneet rauhallisesti, kun puhelinta ei ole ollenkaan aina muistanut kytkeä piuhaan. Minulla on lisäksi nyt oma gmail-sähköpostitili, jonka kautta olen saattanut hoitaa henkilökohtaista kirjeenvaihtoani. Työsähköposteja on voinut lukea harvakseltaan - ja säästeliäästi niitä ylipäätään on minulle lähetetty. Minulla kun on maailman kivoimmat ja huomaavaisimmat työkaverit, jotka ovat halunneet antaa minulle keskittymisrauhaa.
...
Tämän työvapaan merkitys on suuri myös sikäli, että olen selvästi tajunnut käyneeni töissä ihan ylikierroksilla. Turhan pienet asiat ovat nouseet suhteettomaan merkitykseen, kun työpaine ei ole hellittänyt hetkeksikään eikä lomiaankaan ole ehtinyt kunnolla pitää. Vähemmänkin työmäärän pitää jatkossa riittää, joten ehdotan että tästä alkaen alatte kovin kiinnostuneena kysellä minulta mahdollisesta uudesta tutkimusvapaasta, kun haluatte minun jälleen minun ottavan vihjailusta vaarin!
