Viestinnän ja tapahtumamarkkinoinnin kannalta itseohjautuvuus ja internetin mahdollisuudet ovat herkullisia. informaation räjähdysmäinen leviäminen internetissä mahdollistaa monien, ei-keskusjohtoisten tapahtumien suosion ja eräänlaisen itseohjautuvan formaatin syntymisen. Tällainen formaatti on vapaa, kuten muutkin itseorganisoituvat asiat se muokkautuu vahvasti tekijöidensä näköiseksi. Se saattaakin olla toteutuessaan hyvin erilainen, kuin suunnittelun ja käynnistyksen aikana.
1.1 Multimedia
Erilaisten blogialustojen lisäksi tapahtumatiedotuksen ja markkinoinnin kannalta tärkeiksi ovat nousseet erilaiset multimediapalvelut. Erityisesti videot ja niiden ympärille rakentuneet sosiaaliset verkostot ovat nousseet pinnalle. Youtuben lisäksi suosittuja ovat Vimeo ja Dailymotion. Youtube on luonteeltaan anarkistisempi, sieltä löytyy kaikenlaisia, erilaatuisia tuotoksia, videoblogeja ja vapaata keskustelua kun taas Vimeossa julkaistut videot ovat selkeästi laadukkaampia. Vimeossa ei tyypillisesti kommentoida saati keskustella videoiden yhteydessä. Youtubessa taas keskustelu käy vilkkaana. Usein se on vilkkaan lisäksi täysin asiatonta ja moderoimatonta.
1.2 Meemit
Youtubessa julkaistut videot saattavat nousta yllättävän nopeasti kulttimaineeseen, eli niistä muodostuu internet meemejä. Meme, meemi, tarkoittaa asiaa joka leviää nopeasti käyttäjältä toiselle tietyn kulttuurin sisällä (Merrian Webster, verkkosanakirja). Hyvänä esimerkkinä on Vietnamilainen Psy, jonka musiikkivideo Gangnam style keräsi kahdessa viikossa yli 8 miljoonaa katsojaa (Know Your Meme -verkkosivut). Tapahtumien tuottamisen kannalta tämä on luonnollisesti hyvin kiinnostavaa, sillä erityisesti itseorganisoituvissa tapahtumissa tiedon leviäminen on äärimmäisen tärkeää tapahtuman onnistumisen kannalta. Yksi onnistuneimmista, laajalle levinneistä tapahtumasta on Occupy-liike ja sen saavutukset (ks. luku 1.3).
1.2 Sisäinen kommunikointi
Tapahtumajärjestämisen kannalta vain ulkoinen kommunikointi, eli ulospäin suuntautunut viestintä ja markkinointi ei riitä. Sisäinen viestintä on äärimmäisen tärkeää. Tätä varten on olemassa erilaisia laajalti käytössä olevia verkkoalustoja. Wiki -pohja on toimiva, kun halutaan luoda yhteisiä tekstejä. Wikiksi kutsutaan työkalua, jonka avulla useampi henkilö voi muokata samaa dokumenttia. Se on tarkoitettu työkaluksi yhteisölliseen kirjoittamiseen ja dokumentin eri versioiden hallintaan.
Wiki-pohja on kuitenkin hankala, mikäli kaivataan vapaampaa keskustelua. Aiemmin suosittujen vapaiden verkkofoorumien sijaan nykyään on yleistä käyttää vain Facebookin ryhmiä. Ne ovat kuitenkin hankalia informaation haun kannalta - toistaiseksi ryhmään syötettyä tietoa ei voi organisoida tai esimerkiksi kiinnittää tärkeysjärjestykseen. Facebookin seinälle mahtuu vain hyvin lyhyitä kommentteja, ja se sopiikin pikemminkin nopeatahtiseen keskusteluun kuin harkitsevaan organisoimiseen.
Elementti, jota pidän ongelmallisena näiden verkkoalustojen käytössä on päätöksenteko. Päätöksenteko saattaa helposti luiskahtaa kokonaan verkon puolelle, usein helpompaa kirjoittaa kommentti Facebookissa kuin sopia tapaaminen. Kuitenkin väärinkäsitysten mahdollisuus on suuri, ja välillä päätöksentekoon käytetty aikaväli saattaa venyä jopa muutamiin kuukausiin yhden kollektiivin jäsenen ollessa estynyt, tai ei vain kiinnostunut, vastaamaan. Verkkokeskustelussa sanotut asiat on myös helpompi jättää huomiotta tai vastaamatta, kuin kasvotusten käydyssä kokouksessa. Toisaalta verkko ja kirjoittaminen antaa enemmän aikaa analysoida aihetta ja harkita sanavalintojaan.
Erilaiset sähköpostilistat ovat jo pitkään käytössä olleita sisäisen tiedotuksen kanavia. Niiden ongelmana on myös tiedon organisoimisen vaikeus, viesteillä kun on tapana rönsyillä varsinaisen otsikon ulkopuolelle ja yli. Saman otsikon alla saattaa olla viisi eri asiaa ja myöhemmin onkin hankalaa löytää juuri sitä tiedonmurua, jota on etsinyt. Sähköpostilistat ovat kuitenkin vakiintuneita ja helppoja, suurin osa internetiä käyttävistä toimijoista osaa käyttää niitä siinä missä omaa sähköpostiaan.
1.3 #Occupy
Occupy-liikkeen synnyssä ja kasvussa meemit ja internet olivat valtavassa roolissa. Occupy-liike, jota nimitetään sen omilla verkkosivuilla #occupy:ksi, syntyi Adbusters -ryhmän kutsuttua koolle “Occupy Wall Street”-tapahtuman. Paikalle saapui tuhansia ihmisiä protestoimaan sosiaalista ja ekonomista epätasa-arvoa ja korporaatioiden valtaa vastaan. Osallistujat pystyttivät telttansa ja jäivät alueelle kahdeksi kuukaudeksi, pysyvään protestiin. Malli levisi muihin maihin, ja Occupy-tapahtumia on nähty yli viidessäsadassa kaupungissa. Liike on luonteeltaan itseorganisoituva, sillä ei ole virallisia johtajia. Sen tavoitteena on “lopettaa virallisten tahojen, päättäjien suhde kaupallisiin intresseihin” eli katkaista rahan, korporaatioiden intressien ja poliittisen päätöksenteon väliset suhteet. Occupy käyttää suoran toiminnan keinoja niin kaduilla, kuin internetissäkin. (#occupy-liikkeen verkkosivut.)
Liikkeen voima perustuu pitkälti sen itse luomaan, valtavaan verkostoon. Internetin avulla sen sanoma saattoi levitä Wall Streetin ulkopuolelle. Hashtagin, yleisimpien sosiaalisen median kanavien (Facebook, Twitter ym.) ja virallisen verkkosivun lisäksi Occupy-ryhmät ovat luoneet useita eri sisäisiä kanavia, kuten InterOccupyn, joka pitää sisällään kalenterin, uutiskirjeen ja jonka avulla on mahdollista soittaa muille projektin jäsenille. (#occupy-liikkeen verkkosivut.)
Lähteet
Cooke, Shamus. The Occupy Wall Street Movement. Analysis of the Protest Movement . Global Research -verkkosivu. <http://www.globalresearch.ca/the-occupy-wall-street-movement-analysis-of-the-protest-movement/
> (Luettu 03.09.2012)
Karvonen, Erkki 1999. Teknologinen determinismi. Tiedotustutkimus 4/1999 [Verkkodokumentti] <http://www.uta.fi/~tierka/Teknodetermismi.pdf> (Luettu 24.05.2012)
Know Your Meme <http://knowyourmeme.com/> (Luettu 03.09.2012)
Merrian Webster, verkkosanakirja <http://www.merriam-webster.com/> (Luettu 03.09.2012)