Osallistuin VALOA-hankkeen seminaariin ja olen nyt valaistunut sekä äärimmäisen optimistinen.Perjantain ohjelma oli englanninkielinen ja sen kruunasi eteläafrikkalaisen juristi - kansainvälisyysvalmentaja Ben Nothnagelin sessio, joka käsitteli tunneälyä. Valitettavasti en kykene toisintamaan Benin luentoa, vaikka se kannattaisikin jakaa kaikille: niille, jotka epäilevät tunne-elämän merkitystä työelämässä ja niille, jotka tunnistavat ilmiön ja kaipaavat välineitä oman tunneälyn kehittämiseen.
Benin tärkein sanoma oli, että esimerkiksi kaksipäiväisessä seminaarissa aivomme kaapataan ajattelemaan tiettyä aihepiiriä, kun aivoja pommitetaan tietynlaiseksi virittyneellä sisällöllä. Olemme tottuneet tiettyihin kaavoihin käyttäytymisessämme ja ajattelussamme. Ongelma syntyy, kun "tietyllä kaavalla" pyritään tuottamaan luovia ratkaisuja hankaliin tilanteisiin.
Aivot eivät neurologisesti kykene käsittelemään stressitilassa liian monimutkaista rataa pitkin, vaan reagoimme totunnaisesti, joskus jopa primitiivisesti -ellemme opettele jalostamaan primitiivireaktiota korkeamman ajattelun tasolle. Kyse on kuudessa sekunnissa tapahtuvasta kemikaalireaktiosta. Aihepiiristä voi oppia lisää vaikkapa internetissä: googlaa Six Seconds, Strength Deployment Inventory, Myers-Briggs tai Globe Report.
Luennon sanoma oli, että useimmat ihmiset tietävät nämä asiat: kannattaa ajatella, ennen kuin toimii. Kannattaa ottaa huomioon toisen ihmisen tunteet, ennen kuin avaa suunsa. Useimmat eivät vain pysähdy ajattelemaan, mitä näiden asioiden tietäminen merkitsee: itselle, omalle työyhteisölle, muulle maailmalle.
Tunneälyn kehittämiseen esitettiin liitettäväksi seuraavanlainen myönteisen kehityksen kehä, joka jaetaan kolmeen osaan: itsensä tunteminen, valintojen tekeminen ja itsestään antaminen. Kaikki alkaa yksilötasolta; itsensä ymmärtämisestä ja omien tunteiden tunnistamisesta.
Kun meillä on tavoite, jota kohti haluamme kurottaa, tiedämme yleensä, mitä pitää tehdä tavoitteiden saavuttamiseksi. Jos olemme tunneälykkäitä, olemme myös optimistisia. Myönteinen ajattelu on olennainen tekijä, kun haluamme kehittää asioita, yhteisöjä ja itseämme. Sen sijaan että olisimme aivokaappauksen vallassa, haluamme löytää toimivia ratkaisuja. Meillä on motivaatiota antaa tietojamme ja taitojamme muiden käyttöön eli tehdä yhteistyötä.
Skeptisimmät huokaavat mielessään "ei taas tätä hömppää". Vähättely on ymmärrettävää, jos huokaus johtuu tiedon puutteesta. Tunneälyä on tutkittu bisnesmaailmassa, ja saatu todennettua sen merkitys paitsi yksilön työsuorituksissa, myös yritysten kassavirrassa.
Seminaari oli mieltäylentävä kokemus. Benin luennon ytimessä oli kuitenkin toivomus, ettemme vain puhuisi viisaita ja palaisi sitten arkeen, stressimme keskelle ja ajattelemaan rutinoituneesti. Meillä jokaisella on mahdollisuus tuottaa uusia ajatuksia, olla osallisena muutoksessa.
Istuin paluumatkalla bussissa ja pohdin, miten voisin ottaa tunneälyvarantoni paremmin käyttöön tai tunnistaa ne kaavat, joihin olen kangistunut. Olen mielestäni hyvä tunnistaman tunnetilojani, ja työelämässäkin niihin usein törmää. Stressitilanteessa tunteita todella on vaikeampi hillitä. Mielestäni tärkeää olisikin miettiä, miten hillitä stressiä. HETKINEN-toiminta saattaa olla yksi ratkaisu, jonka toivoisi saavuttavan jalansijaa Metropolian työyhteisössä. Usein valitellaan, että aikaa kaiken kivan tekemiselle ei ole. Syyllistyn siihen itsekin: en ole "ehtinyt" Hetkinen-toimintaan mukaan, vielä.
Uskoisin kuitenkin, olipa ratkaistava kysymys miten haasteellinen tahansa, että meillä on mahdollisuus ratkaista tilanne. Kyse voi olla rakenteellisesta ongelmasta, jonka korjaaminen vie kauan aikaa ja vaatii yhteistyötä organisaation eri tasoilla. Kyse voi olla myös yksilön asenteesta. Yksilön asenteen muuttaminen vaatii yksilötason oivalluksen. Tällaisten seminaariluentojen kohdalla tärkeintä on saada ihmiset tiedostamaan muutoksen ja kehityksen mahdollisuus. Loput, eli tarvittavien muutosten toteuttaminen, on kiinni yksilö(i)stä itsestään.
VALOA etsii keinoja maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden työllistymiseen ja työharjoitteluun. Tarkemmat tiedot Helsingin yliopiston ja Haaga-Helian hallinnoimasta hankkeesta webissä, http://www.valoa-hanke.fi