Tässä blogipostauksessa on poimintoja ITK-konferenssista perjantailta 8.4.2011.
Sosiaalisen median koulutus- ja tukipalveluiden vakiinnuttaminen osaksi tukipalveluyksikön toimintaa
Virtukampus-hanke on itäsuomalaisten oppilaitosten yhteishanke, jota koordinoi Itä-Suomen yliopiston opinto- ja opetuspalvelut. Hankkeessa on kehitetty sosiaalisen median koulutus- ja tukipalvelumalli. Koulutukset sisältävät lyhyitä, tietoiskutyyppisiä 1 - 4 tunnin taitokursseja ja 3 - 10 op:n pitkiä koulutuksia. Kouluttajien pitää tuntea laaja-alaisesti sosiaalisen median mahdollisuudet ja periaatteet pedagogisesta ja diadaktisesta näkökulmasta, mutta ei tarvitse osata käyttää palveluita kovin hyvin. On tärkeää tietää, miten sosiaalinen media valitaan ja otetaan käyttöön tarkoituksenmukaisesti oppimisprosessin suunnitteluvaiheessa.
Sosiaalisen median pedagogisen tuen malli
Tukipalvelumalli on asiakaslähtöinen. Tukipyyntö -> Vuoropuhelu, jossa muodostetaan yhteinen käsitys tuen kohteesta -> Suunnitelma laaditaan yhdessä -> Lopuksi seuraa koulutus, käyttöönotto ja raportointi. Lähtökohtaisesti sosiaalinen media luo uusia palveluja, joiden kirjo lisääntyy koko ajan. Tästä seuraa, että asiakas voi joskus tai usein olla paras asiantuntija, jota kannattaa kuunnella kun valitaan uusia, tuettavia palveluja. Tärkeää on myös muodostaa yhteinen kieli ja yhteinen ymmärrys siitä, mitä palvelulla halutaan saada aikaan.
Mitä pedagogisen tukipalveluhenkilöstön pitää osata?
- käyttää ja kokeilee mielellään sosiaalisen median palveluja
- tuntee sosiaalisen median käyttöönoton perusperiaatteet
- tuntee sosiaalisen median hyödyt ja riskit, organisaation linjaukset ja suositukset ja avaa näitä seikkoja asiakkaille
- tuntee perusasiat tekijänoikeuksista, tietosuojasta, tietoturvasta, autentikoinnista ja varmuuskopioista
- osaa antaa opetushenkilöstölle käytännön apua
- osaa valita ja testata proaktiivisesti maksuttomia palveluja ja esittelee niitä asiakkaille
Tukipalvelu ei voi tietää mitkä ovat milläkin alalla keskeisiä palveluja. Sosiaalisen madian palveluissa merkittävää on myös, että muutoksia ja päivityksiä tulee jatkuvasti eikä tieto muutoksista välttämättä tavoita kaikkia käyttäjiä. Muutokset eivät ole organisaation hallinnassa.
Toiminta askel askeleelta
- Luodaan linkkilista (luettelo) potentiaalisesti käyttöönotettavista sosiaalisen median palveluista esim. wikiin
- Avataan linkkilista henkilöstölle kommentoitavaksi ja kootaan kommentit
- Järjestetään koulutus ja keskustelu palveluista
- Koulutuksen, keskustelujen ja perehdytyksen jälkeen luodaan suositusluettelo palveluista
- Asiakas päättää, mitä palveluja luettelosta käyttää
- Luodaan ohjelmistokohtainen ohjeistus ja yleinen sosiaalisen median ohje, jossa tärkeää on toimia kunkin sosiaalisen median palvelun sääntöjen mukaan
- Perehdytetään kunkin yksikön henkilöstö
- Vastuutetaan kunkin ohjelmiston tuki tietylle henkilölle tukipalveluyksikössä.
Sosiaalisen median ohjeistamisessa tärkeintä on painottaa toimintaa kunkin sosiaalisen median luonteen ja sääntöjen mukaisella tavalla. Joissakin palveluissa toimitaan nimellä ja joissakin nimimerkillä, ja myös tyylilajit vaihtelevat eri palveluissa. Blogit ja keskustelupalstat muodostavat omat tekstilajinsa. Ohjelmistoja on myöskin niin paljon, että kaikki tukipalveluhenkilöt eivät enää voi hallita kaikkia ohjelmistoja yhtä hyvin eikä kaikissa yksiköissä ole tarkoituksenmukasita pitää kaikista ohjelmistoista yksikkökohtaista tukipalvelua. Yksiköissä voi edelleen olla joidenkin tärkeimpien ohjelmistojen tuki, joka toimii yhteistyössä tukipalveluyksikön kanssa.
Sosiaalisen median kieli
Helsingin yliopiston Lari Kotilainen pohti ITK-konferenssin päätössessiossa, merkitseekö sosiaalinen medoa suomen kielelle rappiota vai uutta mahdollisuutta. Todettiin, että internetissä käytettävä kieli ei ole huonoa suome, eikä internet pilaa suomen kieltä, vaikka verkossa käytettävä kieli poikkeaakin aiemmin totutusta. Yleensä tekstilaji vaikuttaa kieleen ja lajin sisälläkin on vaihtelua. Verkon kieli on lajikohtaisesti vakiintunutta ja lajit jakautuvat alalajeihin.
Puhutun ja kirjoitetun laaja välimaasto
Blogien ja verkkokeskustelujen kieli sijoittuu tekstilajona puhutun ja kirjoitetun kielen välimaastoon, joka on laaja. Tuoreena tutkimusesimerkkinä oli Noora Hakasen (2009) tutkius muotiblogeista tekstilajeina. Muotiblogien kirjoittajat ovat tyypillisesti nuoria aikuisia. Muotiblogien kielelle on tyypillistä
- puhekielisyys
- ei sisällä selviä murrepiirteitä
- hymiöitä käytetään kirjakielisissäkin blogeissa
- kommentointi sisältää hienoja kieliopillisia rakenteita
IRC-keskustelujen kieli taas on tyypilisesti nuorempien henkilöiden käyttämää kieltä, aiheina on esimerkiksi mopokortin hankintaa ja koulumaailman ongelmia. IRC-keskustelujen kielelle on tyypillistä
- sisältää paljon yleispuhekieltä
- sisältää myös aluemurteita, mutta vähemmän kuin puhutussa kielessä
- mä mitään tee -tyyppiset ilmaisut (aggressiivi)
- murteiden käytön tarkoitus poikkeaa puheesta: huumori, kiusoittelu, toisen puheen kaiuttelu
- suomalaiset aiheet ja stereotyypit
Kielet kohtaavat
Verkossa käytettävälle suomelle on myös tyypilistä englannista lainattujen fraasien ja tilannesanojen käyttö. Lainoja on globaalistuvassa ympäsristössä tullut kieleen englannin lisäksi muistakin kielistä, jopa japanista ja maahanmuuttajakielistä. Esimerkkinä yleisestä fraasista on see you/sii juu/c u. Todennäköistä on, että tulevaisuudessa vieraat kielet arkipäiväistyvät ja lainavaikutukset ovat intensiivisiä.
Murteiden muutos
Aluemurteiden sekoittuminen on nähtävissä oleva ilmiö nyt kun ihmiset ovat muuttanet pois alkuperäisiltä asuinalueiltaan. Murre on entistä enemmän osa identiteettiä ja valinta. Usein sekoitetaan yleiskieltä ja murretta. Ennustus on, että jako prestiisin ("Hesa") ja muiden välillä syvenee. Esimerkiksi Oulun seudulla on nähtävissä nää-sanan ylistyminen osana identiteettiä, merkkinä siitä, että kuulutaan nää-porukkaan.
Puhuttu ja kirjoitettu suomi lähenevät
Tällä hetkellä puhutun ja kirjoitetun kielen ero on suomessa melko suuri. Sosiaalinen media luo uusia kielenkäyttötilanteita, joissa käydään arkipäivän keskustelua kirjallisessa muodossa. Verkkokeskustelu tulisi olla kansalaistaito, mutta kuinka opettaa ja ohjeistaa sellaista, mitä ei itsekään välttämättä kovin hyvin hallitse? Sosiaalisen median vaikutuksena yleispuhekieleen myös julkinen puhe arkikielistyy, tai kirjakieli lähenee puhuttua kieltä. Tähän kuitenkin liittyy arvaamattomia tekijöitä: esimerkiksi katsojapalaute vaikuttaa siihen, miten TV-kanavien puhe määräytyy. Jos liika puhekielisyys ärsyttää katsojia, niin puhe muutetaan takaisin yleiskielen suuntaan. Ennustus on kuitenkin, että kirjakieleen hyväksytään tulevaisuudessa entistä enemmän vaihtelua.
Suomeksi kirjoitetaan kaikkien tekstilajien tekstejä
Verkko luo myös kokonaan uusia kielenkäyttölajeja. Emme voi etukäteen tietää, mitä ne ovat, sillä uusia sosiaalisen median palveluja syntyy koko ajan lisää ja palvelun luone määrää siinä käytettävän kielen. uusissa lajeissa syntyy uusia konventioita, ja kirjoittajat käyttävät hyväkseen kaikki resurssit kielen rikastamiseen. Tekstikeskeisyys vaatii kielen elävöittämiseksi eri tapoja kuin aiemmin. Kun ilmaistaan kirjallisessa muodossa arkipäivän asioita, jotka ennen olisi ilmaistu puheella, johon liittyy eleitä ja ilmeitä, mutta nyt tarvitaan muita keinoja. Tästä osin voi johtua murteiden uusi herääminen. Hymiöt eivät sovi joka paikkaan, vaan tarvitaan mukaan myös uusia tyylikeinoja ja vanhojen keinojen kierrätystä.
Lopputulemana oli, että suomen kielen asema verkossa on hyvä ja vahva juuri sosiaalisen median ansiosta. Ilman sosiaalista mediaa suuri osa sisällöistä olisi tuotettu englanniksi ja englannin voittokulku olisi jatkunut. Nyt kun käyttäjät luovat sisältöjä, he eivät tyydy englanniksi tuotettuihin sisältöihin vaan suomenkieliset käyttäjät luovat sisältöjä suomeksi. Käyttäjillä myös on usein herkkä vaisto siihen millaista kieltä kussakin sosiaalisessa mediassa tulee käyttää, joten usein yritykset ohjeistaa sosiaalisen median käyttöä kovin tarkkaan ovat hiukan huvittavia, samaan tapaan kuin joskus ohjeistettiin TV-haastatteluissa haastateltavia lapsia puhumaan yleiskieltä ja opettelemaan tiettyjä sanontoja ulkoa. Nykymaailmassa sellainen ei luo uskottavaa yrityskuvaa. Liiallisen ohjeistamisen sijaan yrityksissä ja johtamisessa tarvitaankin aimo annos avoimuutta ja luottamusta nyt kun käytäväkeskustelut ovat siirtyneet verkkoon.