Joskus tällainen tavallinen ihminen saattaa törmätä teknisiin vaikeuksiin. Esimerkiksi siihen, että oma verkkolevytila ei riitä enää tiedostojen säilyttämiseen. Mitä ihmettä silloin pitäisi tehdä? Ensin katson, voinko karsia jotain. No, en. Kaikki tiedostot ovat tärkeitä työni kannalta.

Tekstitiedostot eivät ole hirmuisia tilasyöppöjä. Kuvat ja videot ovat. Ne ovat pakkaamattomia versioita opiskelijatyönä tuotetuista reportaaseista ja hyvällä kameralla otettuja isoja kuvia erilaisista tilanteista ja tapahtumista. Niiden pitäisi säilyä seuraavat kaksikymmentä vuotta ja olla muokattavissa niin sähköiseen kuin mahdolliseen printtikäyttöön. Koskaan ei tiedä, mihin kuvamateriaalia tarvitaan.

Verkkolevyllä tila tuli nyt vain täyteen. Enää ei voi kuin siirtää kuvat ja videot talteen muuhun formaattiin (miten kätevää onkaan, jos vaikka poltan tiedostot dvd:lle, ja hukkaan sen tai se menee rikki) tai yritän saada ne johonkin verkkopalveluun, kuitenkin suojatusti, niin ettei niissä kuvissa esiintyvien henkilöiden tarvitse pelätä nassunsa leviämistä ympäri nettiä. Kokorajoitukset tulevat vastaan valitettavasti muuallakin kuin omalla verkkolevyllä. Liitetiedostoa ei voi lähettää, se on liian suuri. Ei nyt vain mahdu, usko jo. Murahdus. Sitten vain pienentämään kuvakokoja, ja kai sitä seuraavaksi joutuu zippailemaan, jotta saa tavaran tuutattua maailmalle.

Alkuperäinen ongelma ei poistu. Levytilani on täynnä. Millä priorisointijärjestelmällä ryhdyn tuhoamaan kuvamateriaalia? Tärähtäneet otokset pois, tietysti. Mutta - niitä jää yhä liikaa. Pitää valita käyttökelpoisimmat, täydellisimmät ja kauneimmat kuvat, joista voi aavistaa niiden hyödynnettävyyden jo ennakkoon. Pitää olla silmää. Visuaalista älyä. Ei tämä homma olekaan mitään ihan helppoa. Joka päivä pitää oppia jotain uutta ja kehittää taitojaan. Se on ihan hyvä juttu. Mutta se vie kovasti aikaa.  En lähtökohtaisesti pidä ajatuksesta, että vain kauneimmat ja täydellisimmät saavat jäädä rajoitetun tilan karsinaani. Jotenkin tuo estetiikka ei vain ole meikäläisen juttu. Olen ilmeisesti niin ikävästi kyvyiltäni rajoittunut.

You must log in to comment.